keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Keski-ikäiselle Ilonalle kuolemantuomio kannattamattomuuden takia

Ylen uutisen kuvitusta. Kuva: YLE / Jani Aarnio
Yle Uutiset kertoo Kotkan Mussalossa olevien tuulimyllyjen tulleen elinkaarensa päähän. Olen ottanut muutamia kohtia tuosta uutisesta lihavoiden kolme asiaa, joista kommentit jutun lopussa:
Vuonna 1999 pystytettyjen, Ilmariksi ja Ilonaksi nimettyjen, tuulivoimaloiden yhteinen tarina on päättynyt, kun Ilona-mylly on purettu uusien voimaloiden tieltä. Kotkan Energia on tilannut uudet 2,4 megawatin tuulimyllyt Mussalon tuulivoimapuistoon saksalaiselta Enercon-yritykseltä. Voimalat ovat lähes 100 metriä korkeat, kun Ilona ja Ilmari ovat 60-metrisiä. Myös siipien pituus on uusissa voimaloissa lähes kaksinkertainen Ilmarin siipiin verrattuna.
Uusien tuulivoimaloiden kustannukset nousevat lähes 9 miljoonaan euroon, kun lupien ja konsulttiselvityksien kustannukset ynnätään yhteen. Kotkan Energian toimitusjohtaja laskee, että uusien voimaloiden pystyttäminen silti kannattaa, koska ne pääsevät syöttötariffin piiriin.
- Jos tällä hetkellä sähkön markkinahinta on noin 35 euron kieppeillä, niin ensimmäisinä vuosina uusille voimaloille saadaan takuuhintaa 103 euroa eli kolminkertainen summa markkinahintaan nähden. Ilona ja Ilmari ovat joutuneet tulemaan toimeen pelkällä markkinahinnalla, Vesa Pirtilä kertoo.
Vanhojen myllyjen kunnossapito on myös tullut sen verran kalliiksi, ettei niiden pyörittäminen ole energiayhtiön näkökulmasta enää kannattavaa.
Havainnekuva Mussalon uusista tuulivoimaloista

Aloitetaanpa syöttötariffista. Kotkan energian kannattavuuslaskelmissa uusien myllyjen pystytys siis kannattaa, sillä niillä tehdystä sähköstä saa markkinahintaan verrattuna kolminkertaisen hinnan. Näinhän se on. Ilman syöttötariffia ainutkaan tuulivoimala ei olisi Suomessa kannattava.

Jos minä teen sopimuksen tuulisähkön ostamisesta, maksan siitä noin 58 euroa megawattitunnilta. Ero Kotkan Energian saamaan syöttötariffihintaan on siis 45 euroa. Arvaapa kuka maksaa tuon erotuksen? Sen maksat Sinä ja muut suomalaiset sähkönkuluttajat osana omia sähkölaskujanne. Jokainen uusi tuulivoimala siis tuo automaattisen korotuksen meidän jokaisen sähkölaskuun. Tuon tien päässä on nykyiseen verrattuna vähintään kaksinkertainen sähkön kuluttajahinta, jollaista jo peritään Saksassa ja Tanskassa.

Siirrytäänpä sitten tuon uutisen viimeiseen lihavoituun kohtaan, jossa energiayhtiö toteaa 14-vuotiaan tuulimyllyn kunnossapidon tulleen niin kalliiksi, että pyörittäminen ei ole ollut enää kannattavaa. Lausunto todistaa sen, että ilman syöttötariffia tuulivoima ei tuota yhtiöille voittoa.  Mutta hälyyttävää on se, että vasta 14-vuotias voimala on tullut ylläpidon osalta tiensä päähän. Nimittäin yleisissa tuulivoiman kannattavuuslaskelmissa voimaloiden elinkaareksi on oletettu 25 vuotta. Ilona-voimala on noissa laskelmissa vasta keski-ikäinen. Tuulivoimalat eivät siis Ilonan ja Ilmarin tapauksissa kestä suunniteltua elinkaarta, vaan ne pannaan teloitukseen ilmeisesti kovin vikaherkkinä ja kalliina ylläpitää. Pitäisikö tuulivoiman kustannuslaskelmat tehdä uudelleen?

Onkohan Kotkan Energia laskenut asiat oikein purkaessaan jotenkuten toimivat Ilmarin ja Ilonan sekä tilatessaan yhdeksän miljoonan euron hintaiset uudet tuulivoimalat. Nuo pääomakuluthan ovat suhteellisesti suurin osa tuulivoimalan elinkaaren kokonaiskustannuksista. Eikö halvempaa olisi ollut ostaa sähköä tuulivoimaloille 45 euron markkinahintaan, pyörittää sillä siipiä hitaasti ja myydä tuulivoimaloiden sähkö 103 euron syöttötariffihintaan? Ai niin, Ilona ja Ilmari eivät olleet syöttötariffin piirissä. Harmi. No samaa ideaahan voi käyttää uusien tuulimyllyjen kohdalla. Ylläpitokulut halpenisivat takuuvarmasti. Business-idea on vapaasti käytettävissä, ellei olekin jossain jo käytössä.


torstai 13. kesäkuuta 2013

Kielitaidoton poliisi

Ylen uutinen kertoo, että "Poliisiammattikorkeakoulu saattaa tulevaisuudessa helpottaa maahanmuuttajien pääsyä poliisiksi pääsykokeiden kielivaatimuksia höllentämällä". Maahanmuuttajia kuulemma haluttaisiin poliiseiksi.

Asia tuntuu jossainmäärin yllättävältä. En ole kuullut, että Poliisiammattikorkeakoulu potisi hakijapulaa. En myöskään ole kuullut, että vajaa kielitaito edistäisi poliisimiehen tai -naisen kykyä selviytyä asiakaspalvelutehtävässään.

Kun olin nuori, mistä tosin on jo hirveän monta kymmentä vuotta, poliisista keksittiin jatkuvasti vitsejä. Yksi varmaan eniten kierrätetty kasku liittyi juuri kielitaidon osa-alueisiin - luku- ja kirjoitustaitoon:

  1. Minkä takia poliisipartiossa on aina kaksi miestä? No toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa.
  2. Vanha ukkotuomari luki käräjäoikeudessa poliisin esitutkintamateriaalista suntion rikosta: Suntio oli ollut nukkimassa sakastissa. Ukkotuomarin kysymys esitutkinnan tehneelle ylikonstaapelille oli: "Onkos tässä yhden vai kahden kirjaimen kirjoitusvirhe?"
Poliisikuntaamme arvostetaan tänä päivänä paljon. Itse asiassa poliisi taitaa olla arvostetuin valtiollinen viranomainen. Tämä johtuu siitä, että muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana poliisikoulutusta on kehitetty, ammattiin on hakeutunut terveen järjen omaavaa porukkaa ja poliisi on pääsääntöisesti onnistunut välillä hyvinkin vaikeista tehtävistä hyväksyttävällä tavalla.

Väitän, että tuon imagonoston ja hyväksyttävyyden ellei peräti suosion paranemisen pääsyynä on ollut poliisin kyky kommunikoida asiakkaiden kanssa. Jos suomenkielen taitovaatimuksen laskun perusteena käytetään sitä, että poliisin on kyettävä nykyistä paremmin kommunikoimaan somaliksi, arabiaksi, venäjäksi ja viroksi, hyväksyn asian vain osin. Varmaan pitää pystyä kommunikoimaan niillä kielillä, joita puhuvat asiakkaat muodostavat jo ison osan vakituista asiakaskuntaa. Mutta kyllä minä mahdollisena asiakkaana haluan saada asiani selvitetyksi yhdellä kerralla ja suomeksi ml. kaikki murteet ja sanonnat.

Minulle taitaisi tulla ongelmia sellaisen poliisimiehen tai -naisen kanssa, joka ei ymmärtäisi, kun sanon: "Moon pulaas. Multa viätihin ploonpuuki ja irentiteettikin. So'oli isoo neekeri ko käänsi mun." Huonosti suomenkieltä  taitavan poliisin kanssa aloitettaisiin varmaankin esitutkinta aiheesta "outoa kieltä puhuva rasisti käytti vihapuhetta julkisella paikalla" tai jotain sellaista.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että maahanmuuttajat tai heidän jälkeläisensä hakeutuvat ja pääsevätkin poliiseiksi, kunhan he tekevät sen täsmälleen samoin eväin kuin kantasuomalaisetkin. Suomen kielen taito muuten on ehkä paras yksittäinen mittari kotoutumisesta. Kyllä suomalaisen poliisin on syytä olla todella hyvin kotoutunut maahamme. 

Tuntuu muuten oudolta, että samalla kun nykyinen hallitus haluaa pitää kiinni suomenkieliselle väestölle määrätystä pakkoruotsista, ulkomailta tulevien suomenkielen taitovaatimuksista voitaisiin tinkiä. Jotain outoa tässä on. 

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Urpilaisen valheet ja parlamentaarinen historiamme.

Kuva YLEn sivulta
Perussuomalainen puolue julkaisi kokosivun ilmoituksen Helsingin Sanomissa 2.6.2013. En ihmettele sunnuntainumeron valintaa, sillä se saa eniten lukijoita. Sen mukainen on sitten teon arvostelukin: Ökypropagandaa (RKP:n Wallin), bluffia (SDP:n Backmann) ja samoilla linjoilla on moni muukin sixpackin tukija. No se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa.

Ehkä raivo kohdistuu kaikkein eniten siihen, että Soini todisti olleensa oikeassa alusta alkaen. Onko se sietämätön mielikuva? Se todistaa myös siitä, että Jutta Urpilainen ja moni muu olemassa olevista vakuuksista todistanut on yksinkertaisesti sanoen valehdellut. Vakuuksia ei ole, vaikka valtiovarainministeri on sellaista moneen kertaan eduskunnan edessä väittänyt. Asia tuli selväksi Hesarin etusivulta, joskaan näin ei tapahtunut toimituksellisista syistä.

Tulipa mieleeni pääministeri Anneli Jäätteenmäen eroon johtanut prosessi. Siinä Jäätteenmäeltä katosi luottamus, kun eduskunta katsoi hänen valehdelleen. Kuinka käy Urpilaiselle? Onko kohtelu tasapuolista?