Kielitaidoton poliisi

Ylen uutinen kertoo, että "Poliisiammattikorkeakoulu saattaa tulevaisuudessa helpottaa maahanmuuttajien pääsyä poliisiksi pääsykokeiden kielivaatimuksia höllentämällä". Maahanmuuttajia kuulemma haluttaisiin poliiseiksi.

Asia tuntuu jossainmäärin yllättävältä. En ole kuullut, että Poliisiammattikorkeakoulu potisi hakijapulaa. En myöskään ole kuullut, että vajaa kielitaito edistäisi poliisimiehen tai -naisen kykyä selviytyä asiakaspalvelutehtävässään.

Kun olin nuori, mistä tosin on jo hirveän monta kymmentä vuotta, poliisista keksittiin jatkuvasti vitsejä. Yksi varmaan eniten kierrätetty kasku liittyi juuri kielitaidon osa-alueisiin - luku- ja kirjoitustaitoon:

1. Minkä takia poliisipartiossa on aina kaksi miestä? No toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa.
2. Vanha ukkotuomari luki käräjäoikeudessa poliisin esitutkintamateriaalista suntion rikosta: Suntio oli ollut nukkimassa sakastissa. Ukkotuomarin kysymys esitutkinnan tehneelle ylikonstaapelille oli: "Onkos tässä yhden vai kahden kirjaimen kirjoitusvirhe?"

Poliisikuntaamme arvostetaan tänä päivänä paljon. Itse asiassa poliisi taitaa olla arvostetuin valtiollinen viranomainen. Tämä johtuu siitä, että muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana poliisikoulutusta on kehitetty, ammattiin on hakeutunut terveen järjen omaavaa porukkaa ja poliisi on pääsääntöisesti onnistunut välillä hyvinkin vaikeista tehtävistä hyväksyttävällä tavalla.

Väitän, että tuon imagonoston ja hyväksyttävyyden ellei peräti suosion paranemisen pääsyynä on ollut poliisin kyky kommunikoida asiakkaiden kanssa. Jos suomenkielen taitovaatimuksen laskun perusteena käytetään sitä, että poliisin on kyettävä nykyistä paremmin kommunikoimaan somaliksi, arabiaksi, venäjäksi ja viroksi, hyväksyn asian vain osin. Varmaan pitää pystyä kommunikoimaan niillä kielillä, joita puhuvat asiakkaat muodostavat jo ison osan vakituista asiakaskuntaa. Mutta kyllä minä mahdollisena asiakkaana haluan saada asiani selvitetyksi yhdellä kerralla ja suomeksi ml. kaikki murteet ja sanonnat.

Minulle taitaisi tulla ongelmia sellaisen poliisimiehen tai -naisen kanssa, joka ei ymmärtäisi, kun sanon: "Moon pulaas. Multa viätihin ploonpuuki ja irentiteettikin. So'oli isoo neekeri ko käänsi mun." Huonosti suomenkieltä  taitavan poliisin kanssa aloitettaisiin varmaankin esitutkinta aiheesta "outoa kieltä puhuva rasisti käytti vihapuhetta julkisella paikalla" tai jotain sellaista.

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että maahanmuuttajat tai heidän jälkeläisensä hakeutuvat ja pääsevätkin poliiseiksi, kunhan he tekevät sen täsmälleen samoin eväin kuin kantasuomalaisetkin. Suomen kielen taito muuten on ehkä paras yksittäinen mittari kotoutumisesta. Kyllä suomalaisen poliisin on syytä olla todella hyvin kotoutunut maahamme. 

Tuntuu muuten oudolta, että samalla kun nykyinen hallitus haluaa pitää kiinni suomenkieliselle väestölle määrätystä pakkoruotsista, ulkomailta tulevien suomenkielen taitovaatimuksista voitaisiin tinkiä. Jotain outoa tässä on.