No, tilanne on kyllä muuttunut ja valitettavasti Suomen taloudellisen rasitteen kannalta huonompaan suuntaan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaisten työllisten määrä kasvoi vuoteen 2009 verrattuna noin 30 000 hengellä ja työttömien määrä väheni noin 32 000 hengellä. Tältä osin huoltosuhde siis vähän parani. Suunta toki oli oikea, mutta muutos kuitenkin vähäinen. Suomalaisten taloudellinen huoltosuhde säilyi noin tasolla 1,3. Jokainen työssäkäyvä siis keskimäärin elätti itsensä lisäksi 1,3 kansalaista.
Virolaisperäisen väestön määrä maassamme on vuodessa kasvanut yli 4000 hengellä, mutta vastaavasti myös työllisten virolaisten määrä on kasvanut yli 2000 hengellä. Heidän osaltaan huoltosuhden on noin enneallaan ja erittäin hyvä. Ruotsalaisen, saksalaisen alankomaalaisen ja venäläisen väestön osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Niiden laskennalliset huoltosuhteet ovat ennallaan ja hyvin siedettäviä, kuten alla olevasta graafista näkee.
Eräistä Afrikan, Lähi-idän ja Keski-Aasian maista tulevien huoltosuhde on valitettavasti laskenut. Somalian kansalaisten määrä on vuodessa kasvanut tuhannella hengellä, mutta työllistyneiden määrä on pysynyt edellisen vuoden 500 tasolla. Irakilaisten määrä on on myös kasvanut noin tuhannella, ja työllisten määrä on kasvanut samassa suhteessa mutta pysyen edelleen matalana. Afgaanien määrä on kasvanut vajaalla 300 hengellä, eikä sielläkään ole merkkejä huoltosuhteen paranemisesta. Etiopiasta ja Sudanista tulleiden osalla ei ole merkittäviä muutoksia määrissä eikä huoltosuhteessa.
Vuoden 2009 tilastotietojen perusteella laatimassani kirjoituksessa tein seuraavat johtopäätökset maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista. Ne olivat seuraavat:
- Työperäisellä ja humanitaarisella maahanmuutolla on huikea ero ainakin taloudellisesti.
- Humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka ei rikasta ainakaan taloudellisesti. Se velkaannuttaa Suomea vakavasti.
- Maahaanmuuttopolitiikan perustelu työvoima-asioilla ei ole järkevää ainakaan somalien, afgaanien, sudanilaisten ja irakilaisten kohdalla.
Maahanmuuttopolitiikan rikastuttavaa vaikutusta ei ainakaan taloudellisessa mielessä voi löytää. Ei ole ihme, että edelliset Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset eivät ennen vaaleja halunneet kertoa maahanmuuton kustannuksista.
Vuoden 2010 tilastotiedot eivät oikeuta muuttamaan noita johtopäätöksiä. Oleellista kehitystä ei ole tapahtunut humanitaarisin perustein Suomeen saapuneiden ihmisten työllistymisessä. Oikeastaan tilanne on hienoisesti huonontunut. Se on tietysti kovin surullista.
Pidän edelleen merkillisenä sitä, että humanitaarisen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei ole esitetty ainuttakaan valtion tekemää laskelmaa. Siihen ei liene syynä mikään muu kuin se, että pelätään kansan raivostumista järjettömien kulujen vuoksi. Tuo pelko voi olla oikea, mutta silti tietojen julkaisemattomuus on poliittisesti epäviisasta. Joskus luvut kuitenkin nousevat esiin.
Ps. Olen tuossa viime syksyn kirjoituksessani selvittänyt taloudellista huoltosuhdetta tarkemmin. Mutta tässä kiireiselle lukijalle nyrkkisääntö, jonka esimerkkinä ovat vuonna 2010 maassa asuneet somalit: Laskennallisesti jokainen työssä käyvä somali joutuisi elättämään tuloillaan itsensä lisäksi noin 13 muuta somalia, jos elatusvastuut menisivät kansallisuuksittain. Ne eivät tietenkään mene niin, joten kantaväestö elättää verorahoillaan noin 90 % maassa vuonna 2010 eläneistä Somalian kansalaisista. Se on aika iso osuus.
Ps. Olen tuossa viime syksyn kirjoituksessani selvittänyt taloudellista huoltosuhdetta tarkemmin. Mutta tässä kiireiselle lukijalle nyrkkisääntö, jonka esimerkkinä ovat vuonna 2010 maassa asuneet somalit: Laskennallisesti jokainen työssä käyvä somali joutuisi elättämään tuloillaan itsensä lisäksi noin 13 muuta somalia, jos elatusvastuut menisivät kansallisuuksittain. Ne eivät tietenkään mene niin, joten kantaväestö elättää verorahoillaan noin 90 % maassa vuonna 2010 eläneistä Somalian kansalaisista. Se on aika iso osuus.