Tuulivoiman kestämättömästä hintakehityksestä

Tuulivoimaloita Kaliforniassa

Suomen Kuvalehden verkkosivut kertovat, että Kataisen hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään 20 miljoonan euron kokeilutuesta merialueelle rakennettavalle tuulivoimalalle. Lehti taustoittaa juttua kertomalla mm. tuulivoimatavoitteista ja tuulivoimalle maksattavasta tuesta seuraavaa: "Suomen tavoite on rakentaa 2500 megawattia tuulivoimaa vuoteen 2020. Nyt kasassa on 200 megawattia. Syöttötariffi eli takuuhinta vauhdittaa jo rakentamista maalle, ensi vuoden lopussa tuulella tuotetaan arviolta 500 megawattia vihreää sähköä. Tariffi on korotettu 105,30 euroon megawattitunnilta 2015 loppuun, sen jälkeen se on 83,50 euroa megawattitunnilta. Nykyinen tuotantotuki ei riitä merituulivoimalle, offshorelle, sillä merellä on kallista rakentaa ja huoltaa tuulipuistoa."

Sähköenergian reaalinen hintaindeksikehitys vuodesta
1997 lähtien (inflaatiokorjattu, toimitusvelvollisuushinnat).
Kuvan lähde Energiamarkkinavirasto

Otan tähän väliin muutamia faktoja tuulivoimasta, ja jatkan sitten tuulivoimaan satsaamisen järkevyyden arviointia. Tuo syöttötariffi siis tarkoittaa suomeksi sitä, että tuulivoimalan omistajalle maksetaan sen markkinoille tuottamasta sähköstä noin kaksinkertainen hinta verrattuna markkinahintaan. Siis esimerkiksi  150 000 euron arvosta vuodessa sähköä tuottava uusi tuulivoimalakokonaisuus (n. 4000 MWh) saa syöttötariffitukea 272 000 euroa. Tämä syöttötarffi kerätään lopulta kuluttajilta sekä sähkön että muidenkin tuotteiden kuluttajahinnoissa. Siis sinulta ja minulta. Niinpä ei ole ihme, että vihertyvän sähkön reaalihinta on noussut huimasti - reilulla kolmanneksella - viimeisen kuuden vuoden aikana. Onneksi vain pieni osa sähköstämme on tuulisähköä, sillä muutoin em. tariffeilla sähkölaskusi olisi lähes kolme kertaa isompi nykyiseen verrattuna. Silloin siis keskimääräisen sähkölämmittäjän nykyinen 1300 euron vuotuinen sähkölasku maksaisi noin 4000 euroa.

Niinpä ei ole suuri ihme, että tuulivoiman kehittämisessä useita vuosia Suomen edellä kulkevan Iso-Britannian yhä vihreämmän sähkön kuluttajahinta on lyhyessä ajassa jo kaksinkertaistunut ja nousemassa edelleen. Sama kehitys lienee edessä Suomessa, kun vihreät hallituksemme haluavat edistää kalleimpia tuotantotapoja. Nousevia sähkökustannuksia emme maksa vain sähkölaskussa. Kaikki ostamamme tuotteet sisältävät yhä enemmän sähkökuluja. Mutta onneksi saamme töpselistä yhä vihreämpää sähköä!

Muihin sähkön tuotannon muotoihin verrattuna moninkertaisten tuotantokulujen lisäksi tuulivoimalla on  useita muitakin heikkouksia. Suurin niistä on tuulivoiman epävarmuus. Viime talvien kylmimpinä viikkoina tuulivoimalamme, joiden nimellinen sähköntuotantokyky on noin 200 megawattia, eivät syöttäneet sähköä verkkoon lainkaan, sillä silloin ei juurikaan tuullut. Itse asiassa ne kuluttivat silloin sähköä lämmitykseen, jotta niiden käynnistäminen olisi mahdollista jälleen sitten, kun tuuli alkaa käydä. Valitettavasti juuri noina talvisten korkeapaineiden aikana Suomen sähkön kulutustarve on suurimmillaan. Tätä juttua kirjoitettaessa Suomen tuulivoimalat tuottivat verkkoon sähköä noin 16 megawatin teholla - siis noin kahdeksan prosenttia nimellistehostaan - joka riittäisi vastaamaan noin 6000 sähkölämmitteisen omakotitalon tarpeeseen. Parhaissa tuulioloissa ne kykenisivät lämmittämään keväisin ja syksyisin ehkä 12 000 taloa - pienen kaupungin siis - jotka kuitenkin vain vihreän tuulivoiman varassa pakastuisivat ensimmäisen tammikuisen korkeapaineen aikana.

Edinboroughin yliopiston professori Gordon Hughes julkaisi muutama viikko sitten selvityksen, jossa vertailtiin Iso-Britannian energiatuotannon erilaisten vaihtoehtojen tulevia kustannuksia vuoteen 2020 mennessä. Laskelmien tulokset olivat tyrmääviä. Iso-Britannian nykyisten uusiutuvien energiamuotojen lisäämistavoitteiden mukainen lisälasku seuraavan kahdeksan vuoden aikana olisi noin 144 miljardia euroa, kun vastaavan energian tuottaminen nykyaikaisilla maakaasuvoimaloilla maksaisi 16 miljardia euroa. Pääosin tuulivoimaa lisäävä tuotanto on selvityksen mukaan yhdeksän kertaa kalliimpaa verrattuna maakaasuun. Keskimääräistä brittiläistä kuluttajaa kohti  kertyy kallistuvasta sähköstä lisää maksettavaa joko noin 400 euroa tai 44 euroa joka vuosi. Tuotantotavoilla siis on eroa hinnassa. Kaiken huipuksi Hughes arvioi, että em. vaihtoehtoisilla malleilla ei olisi suurta eroa hiilidioksidipäästöissä. Epävarman tuulivoiman lisääntyvä käyttö kun joka tapauksessa edellyttää merkittävän energian reservituotannon kehittämistä lähinnä kaasulla.

EU:n energiaportaalista hakemieni lukujen perusteella meillä on vielä jotenkin siedettävä sähkön hinta. Viime marraskuussa suomalainen kuluttaja maksoi kaikkine veroineen ja siirtomaksuineen yhdestä kilowattitunnista noin 15 senttiä. Tuulivoimaan eniten satsanneissa Saksassa ja Tanskassa vastaavat hinnat olivat 28 ja 31 senttiä.

Merellä sijaitsevien tuulivoimaloiden huoltamiseen
 ja rakentamiseen tarvitaan laivoja. Suomessa niiden on
oltava käytännössä jäänmurtajia.

Tutkimuksista tiedämme, että Englannin, Saksan ja Tanskan tuulivoiman mahdollisuudet ovat sääoloista johtuen Suomea paremmat. Tiedämme myös, että offshore-tuulivoimalan kulut ovat sen koko elinjakson aikana noin 2-3 kertaa kalliimmat verrattuna maalla sijaitsevaan vastaavaan voimalaan. Millään em. mailla ei ole ongelmana merijäätä, joka meillä mutkistaa ratkaisevasti sekä saaristossa toimivien mutta etenkin merenpohjaan kiinnitettävien offshore-tuulivoimaloiden rakentamista ja huoltoa.

Kuinkahan korkeaa syöttötariffia uusille offshore-voimaloillemme jo vihreiden tulevaisuuspalavereissa suunnitellaan? Veikkaanpa noin 300-400 euroa megawattitunnilta.

Ehkä tuo kehysriihessä sovittu 20 miljoonaa euroa merituulivoimalakokeiluun oli osa Vihreän Liiton vaatimuksia Kataisen punavihreän hallituksen  koossapitämiseksi? Epäilen, että ministeri Häkämies ei itse tuon kokeilun menestykseen usko, vaikka SK sellaista kirjoittaa. Siihen viittaa sekin, että kokeiluraha annetaan vasta vuoden 2015 budjetissa. Voihan kaikenlaista tapahtua parin seuraavan vuoden aikana, eikä nykyinen hallitus ehkä esittele vuoden 2015 budjettia.

Mutta lopuksi lukijalle kommentoitavaksi pari kysymystä: Milloin arvelet tuulivoiman tulevan kilpailukykyiseksi markkinahinnoilla ja ilman tukiaisia? Joudutaanko sähkön nykyinen markkinahinta kaksin- vai kolminkertaistamaan tuon tilanteen aikaansaamiseksi?

Muita tuulivoimasta kirjoittamiani juttuja voit lukea täältä ja täältä. Ja erinomainen mielipidekirjoitus englanniksi löytyy täältä.