Asekaupan punavihreästä logiikasta

Hautala pihalla faktoista

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) on tullut julkisuuteen kritisoimaan hallitustovereitaan, jotka antoivat Patrialle kranaatinheitinjärjestelmän vientiluvan Saudi-Arabiaan. 


Hallitus antoi viime viikolla Patrialle luvan toimittaa Saudi-Arabiaan kranaatinheitinjärjestelmän. Kaupan arvo on yli 100 miljoonaa euroa ja heittimien valmistaminen tuottaa yli 270 henkilötyövuotta suomalaiselle aseteollisuudelle. Lupa annettiin äänin 12-4. Vastustajina olivat vasemmisto, vihreät. Heidi Hautala itse oli esteellinen osallistumaan äänestykseen. Ulkoministeriö vastusti aseiden toimittamista saudeille epäillessään niitä käytettävän ihmisoikeuksia loukkaavaan toimintaan.

Hautala sanoi maanantaina 19.12.2011 Ylen A-studion haastattelussa suoraan, ettei hyväksy hallituksen päätöstä: "Suomen ulkopoliittinen kanta jyrättiin ja linjan uskottavuus on jatkossa heikko... Täytyy kysyä, onko kaikki kaupan. Tässä tapauksessa hallituksen kanta on ollut se, että ihmisoikeudet ovat kaupan."

Hautala jätti kertomatta muutamia asioita, joita myöskään toimittaja Annukka Roininen ei osannut kysyä. 

Ehkä ensimmäinen ohjelmassa käsittelemätön asia liittyy asiakasmaahan. Jokseenkin kaikki merkittävät yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset puolustustarvikeyhtiöt ovat saaneet vientilupia Saudi-Arabiaan, joka on ollut viimeiset 10 vuotta yksi suurimmista asejärjestelmien ostajista.  Suomalaisen Patrian kranaatinheitinjärjestelmien vienti ei heilauta saudien ihmisoikeustilannetta eikä juuri mitään muutakaan miksikään, sillä se edustaa ehkä juuri ja juuri promillea maan asetuonnin lähiaikojen arvosta.

Saudi-Arabia ei varustaudu kranaatinheittimillä toimintaan omia kansalaisiaan vastaan. Sen tiedetään varustautuvan lähinnä Iranin kasvavaa uhkaa vastaan. Sekundaarisena tarkoituksena Saudi-Arabialla on suojata rajansa erityisesti Jemenin ja Somalian suuntiin, joissa molemmissa on ollut käynnissä sisällissodat. Euroopan Unionin "yhteisen" turvallisuuspolitiikan mukaista on ollut tukea vakautta Saudi-Arabiassa. Miksi Suomen pitäisi nyt poiketa eurooppalaisesta linjasta?

Saudi-Arabialla on kieltämättä huono maine ihmisoikeusasioissa, jos asian arviointiin käytetään länsimaista normistoa. Mutta jos asiat arvioidaan sunni-islamistisen normiston mukaan Saudi-Arabia  on puhtaimpia maita. Tässä valossa on kummallista, että Heidi Hautalalle ei kelpaa islamilainen järjestys Saudi-Arabiassa, mutta monikulttuuristettavassa Euroopassa islamilaisen menon arvostelusta vihreät yleensä rankaisevat rasismi-leimalla.

Amos ei toimi satunnaisen käyttäjän tempuilla

Toinen toimittajalta käsittelemättä jäänyt kysymys oli Patrian Amos-kranaatinheitinjärjestelmän käyttökelpoisuus ihmisoikeusloukkauksiin.  Se nimittäin on paljon vaikeammin tähän tarkoitukseen käytettävissä verrattuna vaikkapa vanhempiin heitinjärjestelmiin. Amos vaatii pitkälle koulutetut käyttäjät. Sillä ampuminen ei onnistu pikakoulutuksella. Pitämällä Amoksen tietokoneen avaimet hyvässä tallessa voidaan helposti estää järjestelmän luvaton käyttö. Ja Amos on tarkka.

Perinteinen 120 mm:n heitinjärjestelmä on pikakoulutettavissa muutamassa päivässä kenelle hyvänsä. Heittimen ja kranaatit haltuunsa saanut voi niitä käyttää mielensä mukaisesti. Ja huonon käyttökoulutuksen saanut käyttäjäjoukko yleensä ampuu ohi vanhoilla heitintyypeillä, jolloin tarkoituksettomien oheistappioiden syntymisriski on Amos-järjestelmään verrattuna huomattavan suuri. Amos-järjestelmä saudien käsissä siis todellisuudessa vähentäisi ainakin tarkoituksettomien ihmistappioiden määrää Arabian niemimaalla.

Vanhemmilla heitinjärjestelmillä voi tulla vahinkoja.
Lähde linturi.net

Punavihreiden asevientipolitiikka on kyllä aiemminkin ollut tempoilevaa ja outoa. Muistan erään Lipposen hallituksenkin kieltäneen vientiluvan kymmenille tuhansille suojanaamareille Israeliin kymmenisen vuotta sitten. Silloin toimittajat eivät muistaneet kysyä ulkoministeri Tuomiojalta, miten suojanaamareita voi käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Jos punavihreiden mielestä aseita ei saisi ollenkaan viedä sotaa käyviin tai sodan uhkaamiin maihin, miten Suomen pitäisi toimia vastaavissa uhkatilanteissa? Väinö Tannerin saa kyllä kääntymään haudassaan, jos häntä moitittaisiin vaikkapa Talvisodan aikaisista aseostoista.

Kummallista on sekin, että vihreillä eikä ulkoministeri Tuomiojallakaan ei ole ollut huomautettavaa esimerkiksi viime vuosien tarkkuuskiväärien ja niiden patruunoiden viennistä Turkin turvallisuusviranomaisille, jotka ovat käyneet kohta 30 vuotta sotaa kurdikapinallisia vastaan? 

Niin, piti vielä kysyä Hautalalta, että miten ihmisoikeudet olivat tässä yhteydessä kaupan?