lauantai 25. helmikuuta 2012

Urpilaisen solidaarisuusveron sietämätön keveys


Tyrmääjävaltiovarainministeri?

Valtiovarainministeri ja Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen sanoi 25.2.2012 demareiden puheenjohtajapäivillä Vantaalla, että puolue tavoittelee maaliskuun kehysneuvotteluissa uutta tuloveroluokkaa, joka kiristää hyvätuloisten verotusta:  "Verorasitus on mitoitettava maksukyvyn mukaan. Niiden, joilla on runsaasti tuloja ja varallisuutta, on perusteltua osallistua nykyistä suuremmalla osuudella yhteisiin talkoisiin. Lisäksi kaikkein eniten ansaitseville, yli 100 000 euron kerholle on lisättävä määräaikainen uusi tuloveroluokka. Tämä solidaarisuusvero on yksi tavoitteemme kehysriihessä." Urpilaisen ehdotus keräsi satapäiseltä yleisöltä raikuvat suosionosoitukset.

Tutkitaanpa Urpilaisen ehdotusta faktojen valossa. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 100 000 euroa tienaavia veronmaksajia noin 53 000 henkeä. He maksavat tuloverokertymästä lähes 13 prosenttia, mikä vuodessa tekee lähes 2900 miljoonaa euroa. Viiden prosentin korotuksella tuolta hyvätuloisimmalta osalta voitaisiin siis kerätä tuloveroa 145 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Kymmenen prosentin korotus toisi valtion kassaan jo 290 miljoonaa euroa. Tällöin jokainen noista hyvätuloisista maksaisi vuodessa veroja keskimäärin 5471 euroa nykyistä enemmän. Tuon suurempiin korotuksiin Kokoomus ja RKP tuskin suostuisivat missään tilanteessa vakaimman kannattajakuntansa osalta.

Valtion nettomääräistä velanottotarvetta Urpilaisen hyvätuloisiin kohdistuva "tilapäinen solidaarisuusvero" 10 prosentin maksimikorotustasolla vähentäisi siis maksimissaan tuon 290 miljoonan verran. Se on peräti lähes neljä prosenttia niistä 7300 miljoonasta uudesta velkaeurosta, jotka valtio joutunee tänä vuonna lainaamaan markkinoilta.

En välttämättä vastusta Urpilaisen ehdotusta, mutta samalla on kyllä sanottava pari asiaa suoraan. Kovin kevyitä ovat SDP:n puheenjohtajan ehdotukset, ja suorastaan sietämättömän heppoisin perustein saa puolueen vaikuttajien kokouksessa raikuvia aploodeja.

Hesarin mukaan Urpilainen "tyrmäsi" puheessaan myös oman ministeriönsä virkamiehien (= realistiksi tunnetun Raimo Sailaksen johdolla laaditut) laskelmat, joiden mukaan valtiontaloutta on lisäsopeutettava viidellä miljardilla, jotta hallitus pääsee ohjelmassaan kirjattuihin tavoitteisiin. Urpilainen kyllä sanoi, että kehysriihessä on tehtävä myös vyötä kiristäviä päätöksiä, mutta säästöjä ei saa toteuttaa niin, että ne vahingoittavat työllisyyttä ja talouskasvua. Hän ei kuitenkaan puheessaan määritellyt sopeutustasoa. En voi kertoa, millä Urpilainen tuon Hesarin havaitseman tyrmäyksen teki, sillä minulla ei ole ollut tätä kirjoitettaessa käytössä puheen tekstiä. Olen kuitenkin varma siitä, että taloudellisiin laskelmiin tyrmäys ei perustunut, jos tyrmäystä edes tapahtui. Neljä prosenttia nettovelanottotarpeesta ei riitä edes läpsäisyyn.

Jos Urpilainen olisi halunnut olla rehellinen puolueensa koolla olleille päättäjille, hän olisi avannut arvokeskustelun tuosta sopeutustasosta, sen kohdentamisesta ja ehkä tarjonnut siihen muutamien rikkaiden kurittamista isomman esimerkin. Urpilainen olisi edes voinut sanoa sen, että tuloverojen korotukset on rikkaiden lisäksi ulotettava myös keskituloisiin ja arvonlisäveron korotuksen kautta koko kansaan. Ja rehellistä olisi ollut tunnustaa sekin, että mitä vähemmän valtion taloudessa tehdään menoleikkauksia, sitä suurempia nuo korotukset ovat.

Voisiko joku viisaampi kertoa, mille SDP:n puheenjohtajakokoukseen osallistuneet osoittivat suosiotaan? Verkkosukilleko? Vai jo Urpilaisen ministeriaikana tehdyille tasaverokorotuksille. Vaiko Urpilaisen pyrkimykselle päästä valtiomiessarjaan "tilapäisillä" veronkorotuksilla. Muistamme hyvin Lipposen aikaansaaman tilapäiseksi tarkoitetun taitetun indeksin eläkeläisiin kohdistuneena pysyvänä säästönä.

Päivitys 22.3.2012: Hallituksen kehysriihisopimuksesta selvisi, että Urpilaisen solidaarisuusvero tuo yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville peräti yhden prosentin korotuksen tuloveroon. Valtion taloudessa tuo näkyy 30 miljoonan euron tulolisäyksenä. Ehkä tuo on SDP:lle suuri voitto verrattuna köyhemmiltä ALV-korotuksina kerättävään 700 miljoonaan euroon?


5 kommenttia:

  1. Eikös joskus aikoinaan määrätty tilapäinen autovero. Se oli joskus 50-luvulla.
    Olen itse havainnut näistä tilapäisistä veroista sen että niistä tuppaa tulemaan pysyviä. Esim tämä autonkäyttömaksu joka on näköjään muuttunut ajoneuvoveroksi. Sehän tuli autoveron päälle kun valdelta loppui rahat.Voi voi meitä tämän viisauden äärellä.
    Seuraavaa tilapäistä veroa odotellessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä nyt muista autoveron historiaa, mutta asia voi hyvin olla kertomasi lailla.

      Joissakin maissa tilapäisiksi tarkoitetut lait säädetään määräaikaisiksi. Ehkä meilläkin pitäisi ottaa sama käytäntö silloin, kun lakia ehdotetaan alunperin määräaikaiseksi.

      Kiitos kommentista!

      Poista
  2. Vuonna 1994 saimme autoihimme väliaikaisen veron, 300 tai 500 markkaa, joka "lunastettiin R-kioskeista". Eli vanhasta maksettiin 300 ja vm. -94 tuo 500. Seuraavana vuonna (1995) tilanne oli sama, eli 1994 ja 1995 maksoivat suuremman summan "uusina autoina" ja sitten summa korotettiin 500 ja 700 - vuosilukujen pysyessä samoina!
    Vuonna 1976 muistaakseni autoihin piti ostaa "verotarra", ja vero määräytyi auton painon mukaan ja pienin summa oli 50 mk! Tuo oli käsittääkseni väliaikainen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan! Muistan hyvin nuo verotarrojen ostotapahtumat. No tilapäistä oli tietysti vain se, että ensimmäisinä vuosina piti itse käydä ostamassa tarrat. Nykyisin rekisteriviranomainen lähettää maksumääräyksen automaattisesti.

      Poista
  3. Risto Jääskeläinen28. helmikuuta 2012 klo 21.36

    Ensiksikin Mikolle tasapuolisuuspiste, kun Katainen ja Urpilainen saavat vuorovedolla poskilleen ·

    Sitten tähän Urpilaisen ehdotukseen, niin siinä ei ole minusta hyödynnetty ihmisten kateudesta ja ahneudesta kuin ensin mainittua. Jos samantapainen rahoitus otettaisiin sillä tavalla lainana, että nyt peritty lisävero luvattaisiin vähentää myöhemmin verotuksesta, ahneus tulisi ehkä sitten myöhemmin kuvaan mukaan ja vilkastuttaisi taloudellista toimintaa? Ja tähän ei tarvittaisi asettaa mitään erityistä tulorajaa, tosin köyhiltä ei voi paljoa vaatiakaan.

    Mutta tämmöiset temput eivät kuitenkaan taida ratkaista perusongelmaa: menot ovat suuremmat kuin tulot. Kreikka on tosin selvinnyt moisesta viimeisen kahdensadan vuoden aikana kuulemma jo neljä kertaa. Aina sama juttu: jätetään valtion velat maksamatta. Kun sukupolvi vaihtuu, asia unohtuu. Suomihan ei taas tee näin, koska maksamme aina velkamme.

    VastaaPoista