Petos, sumutus ja tasavero

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) väitti viime viikolla A-studiolle, että kulutusverot eivät ole tasaveroja vaan terveysveroja, joiden maksamista jokainen pystyy välttämään muuttamalla käyttäytymistään. Tänään valtion ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa Urpilainen toisti kantansa sanoen: "Haitta- ja ympäristöverojen verojen määrään voi jokainen vaikuttaa myös itse. Hallitusohjelma ei siis perustu tasaveroihin. Tasaveroa kansalainen ei voi omilla toimillaan kiertää."


Ennen eduskuntavaaleja tasaverojen torjunta oli SDP:n tärkein vaaliase. Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen toisti asiaa jokaisessa vaalitilaisuudessa ja kirjoitti tasaveroista blogissaan mm. 8.2.2011: ”Jakaaksemme laman taakkaa oikeudenmukaisemmin tulee entistä suurempi osa verotuksesta hoitaa veronmaksukyky huomioiden. Ei tasaverolla, jossa köyhä ja rikas maksavat saman veroprosentin. Ne, joilla tuloja on, osallistukoot isommalla osuudella talouden tervehdyttämistalkoisiin."

SDP:n kansanedustaja Jouni Backman antoi lupasi puolueensa kategorisen eston tasaverojen nostolle mm. blogissaan 16.4.2011: "Sunnuntaina äänestäjät pääsevät ottamaan kantaa verotuksen linjavalintoihin. Ääni sosialidemokraateille tarkoittaa stoppia tasaveroille. SDP ei kannata arvonlisäveron ja muiden tasaverojen kiristämistä, koska nämä iskevät voimakkaimmin juuri kaikkein pienituloisimpien kuluttajien kukkaroon."

Tosiasiassa ensi vuoden budjetissa nimenomaan tasaverot nousevat. Polttoaineveron kallistama bussilippu ja mikä tahansa muukin kuljetuskustannus maksaa köyhälle ensi vuonna tasan yhtä paljon enemmän kuin rikkaallekin. Polttoaineveron korotus aiheuttaa myöskin jokaisen kuljetetun hyödykkeen hintaan nostopaineita, jotka näemme nopeasti inflaationa. Marketista ostettuun maidon ja leivän hinnat nousevat hyvin nopeasti energia- ja polttoaineverojen korotusten myötä. Nämä korotukset syövät köyhemmän rahapussista paljon suuremman osuuden kuin rikkaan lompakosta.

Köyhä tuskin voi ostaa merkittävästi vähempää tasaverojen kallistamia peruselintarvikkeita, käyttää vähempää sähköverojen kallistamaa sähköä tai ostaa harvemmin polttoaineverojen kallistamia bussilippuja vaarantamatta terveyttään. Köyhemmillä ei yleensä ole kovin paljoa pelivaaraa kulutuksessaan.

Myös  nousevat alkoholi-, tupakka-, virvoitusjuoma- ja makeisverot ovat tasaveroja, sillä jokainen kansalainen maksaa hankkimastaan litrasta tai kilosta saman prosentin mukaisesti veroa. Asia ei muuksi muutu, vaikka jälkimmäisillä veroilla marginaalisia terveysvaikutuksia olisikin.

Sosialidemokraattisen valtiovarainministeri Urpilaisen ensi vuoden budjetin tulopuolen painotus nimenomaan tasaverojen nostoon on jo sinänsä härski vaalilupauksen pettäminen ellei jopa petos äänestäjää kohtaan. Mutta vielä luihummaksi asian tekee yritys määritellä jälleen kerran yksi sana – tasavero – uudella tavalla vain SDP:n vaalilupauksen peittämiseksi. Siinä petos yhdistyy sumutukseen. Mitä tämä kertoo Urpilaisen ja sosialidemokraattien moraalista? Onko Halla-ahon matelija-vertauksessa sittenkin jotain perää?