perjantai 14. lokakuuta 2011

Maahanmuutto, työllisyys, huoltosuhde ja hintalappu

Usein nykyistä maahanmuuttopolitiikkaamme perustellaan työhön liittyvillä argumenteilla. Monesti väitetään, että Suomea uhkaa työvoimapula, jonka torjumiseksi työvoimaa on tuotava ulkomailta. Toinen usein esitetty hokema on pyrkimys "rikastuttaa" Suomea väestön kansainvälistymisellä. Tälle rikastuttamiselle ei ole esitetty selkeää määritelmää. Työhön liittyviin asioihin sen sijaan on helppoa  pureutua vaikkapa Tilastokeskuksen avulla. Olen käyttänyt Tilastokeskuksen viimeisiä vuotta 2009 koskevia tilastoja.

Seuraavassa kuvassa on esitetty Suomen kansalaisten työllisyystilanne vuonna 2009. Lähes 5,2 miljoonasta kansalaisesta töissä kävi noin 2,2 miljoonaa. Loput olivat koululaisia, opiskelijoita, eläkeläisiä, työttömiä tai muuten työelämän ulkopuolella. Työttömien määrä siis oli noin 280 000 henkeä. Työllisten suhde koko populaatioon oli siis  noin 0,43. Siis kansalaisista 43% kävi töissä palkansaajina tai yrittäjinä. Toisinpäin laskettuna saadaan taloudellinen huoltosuhde, joka oli noin 1,3. Jokainen työssäkäyvä siis keskimäärin elätti itsensä lisäksi 1,3 kansalaista.


SUOMI
Katsotaanpa seuraavaksi maahanmuuttajien vastaavia lukuja. Alla otettuun kuvaan on otettu muutamasta eurooppalaisesta maasta kotoisin olevien väestöjen tietoja. 

EUROOPPALAINEN MAAHANMUUTTAJAVÄESTÖ
Kuvasta näkee heti, että ainakin virolaiset, ruotsalaiset, saksalaiset ja alankomaalaiset maahanmuuttajat ovat työllistyneet aika hyvin. Tarkastellaan vielä tuo sama huoltosuhde. Se on virolaisten kohdalla noin 1, ruotsalaisten noin 1,4,  saksalaisten noin 1, hollantilaisten 0,7 ja venäläisten kohdalla noin 2,1. Näistä maista siis suomessa asuvat hollantilaiset, virolaiset ja saksalaiset kykenevät keskivertoon suomalaisväestöön verrattuna elättämään paremmin koko väestöä. Tästä on siis myös taloudellista hyötyä Suomelle.

Ruotsalaisperäiset maahanmuuttajat ovat lähes tasoissa keskimääräisen suomalaisväestön huoltosuhteen kanssa. Venäläiset jäävät jo aika paljon jälkeen, mutta heidänkään "painolastiaan" ei voi pitää kohtuuttomana. Venäläisistä sentään noin joka kolmas on työelämässä mukana.

Siirrytään tämän jälkeen Afrikasta ja Aasiasta tulleiden maahanmuuttajien huoltosuhteisiin. Pylväät alla olevassa kuvassa poikkeavat huolestuttavasti eurooppalaisten maahanmuuttajien vastaavista. Työllisten osuudet näyttävät Etiopiaa lukuunottamatta kovin vaatimattomilta.

ERÄISTÄ AFRIKAN AASIAN MAISTA TULLUT VÄESTÖ
Huoltosuhteet yllä mainituista maista olevilla väestöillä ovat seuraavat : Somalia 10, Sudan 8,3, Etiopia 0,8, Irak 9,3 ja Afganistan 7,9. Etiopialaiset maahanmuuttajat ovat siis kirkas poikkeus ja lähes hollantilaisten veroisia työllisyytensä ja huoltosuhteensa osalta. Mutta muiden tässä esitettyjen ryhmien osalta luvut ovat järkyttäviä.

Etiopialaisia maahanmuuttajia lukuunottamatta muista yllä olevassa graafissa esitetyistä tulevat ihmiset ovat taloudellinen riippakivi Suomelle. Suomen keskimääräisellä huoltosuhteella esimerkiksi tarvittiin kaikkien 500 somalialaisten työllisten lisäksi  noin 4000 suomalaisen panos työelämän ulkopuolisten somalialaisten elättämiseen. Bruttoansioina tuo tarkoittaa noin 150 miljoonan euron vuosittaista osuutta kansantuotteestamme. 

En tähän kirjoitukseen ehtinyt laskea muiden maahanmuuttajaväestöjen huoltamisen kuluja, mutta kuvan sudanilaiset, irakilaiset ja afganistanilaiset maksavat yhteensä lähes 250 miljoonaa euroa vuodessa. Siis pelkästään noista kahdesta Afrikan ja kahdesta Aasian maasta tulleiden maahanmuuttajien elättäminen maksaa ainakin 300 miljoonaa euroa vuodessa huoltosuhteen perusteella arvioiden.

Nämä luvut eivät ole tarkkoja, sillä en oikeasti tiedä, maksaako esimerkiksi somalialaisen maahanmuuttajan eläminen Suomessa enemmän, vähemmän vai saman verran kuin perussuomalaisen elämä. Laskelma on tehty oletuksella, että kulut ovat noin samat. Eräät selvitykset mm. Turun kaupungista viittaisivat siihen, että maahanmuuttajan elinkustannukset olisivat ainakin ensimmäisinä vuosina selvästi keskivertosuomalaisen kuluja kalliimmat.

Pelkästään Afrikasta ja Aasiasta suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton kulut ylittänevät puolen miljardin euron rajan joka vuosi. Se oli noin kahdeskymmenesosa ennen vaaleja vuosittain otetusta valtion velasta. Valitettavasti työperäinen maahanmuutto ei kykene läheskään korvaamaan turvapaikkaturismin kuluja.

Tämän pienen tutkimusharjoituksen perusteella ei voi tulla kuin kolmeen johtopäätökseen:
  1. Työperäisellä ja humanitaarisella maahanmuutolla on huikea ero ainakin taloudellisesti.
  2. Humanitaarinen maahanmuuttopolitiikka ei rikasta ainakaan taloudellisesti. Se velkaannuttaa Suomea vakavasti.
  3. Maahaanmuuttopolitiikan perustelu työvoima-asioilla ei ole järkevää ainakaan somalien, afgaanien, sudanilaisten ja irakilaisten kohdalla.
Maahanmuuttopolitiikan rikastuttavaa vaikutusta ei ainakaan taloudellisessa mielessä voi löytää. Ei ole ihme, että edelliset Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset eivät ennen vaaleja halunneet kertoa maahanmuuton kustannuksista.

Edit: Alkuperäisessä kululaskelmassa kirjoituksen lopussa oli virhe. Luvut on korjattu 17.10. klo 11. Tilastotiedot ja huoltosuhdelaskelmat ovat ennallaan ja kopioitu suoraan Tilastokeskuksen tietokannoista.

Päivitys 26.4.2012: Olen päivittänyt graafit Tilastokeskuksen uusimpien vuoden 2010 tilastojen perusteella tänne.



4 kommenttia:

  1. Vaikka tilastot eivät valehtele, olisi reilumpaa tarkastella mamujen lapsia. On ihan ymmärrettävää, että työllistyminen vieraassa maassa, vieraalla kielellä ilman tutkintoa on todella vaikeaa. Sanon tämän ihan kokemuksesta.

    Tilastojahan siitä ei valitettavasti ole saatavilla Suomesta, mutta muista maista kylläkin. Etelästä tulleiden mamujen lapset työllistyvät harvoin. Kun tiedämme keskiverto somaliperheessä olevan seitsemän lasta, voimme helposti laskea ongelman suuruuden muutaman vuosikymmenen kuluttua.

    VastaaPoista
  2. Risto Jääskeläinen17. lokakuuta 2011 klo 10.26

    Aika kalliilta vaikuttaa tämä monikulttuurisuus. Mutta onhan sitä sanottukin rikkaudeksi. Eikä rikkaus voine olla ilmaistakaan?
    Saisiko lisätietoja, miten tuolla mainittu 10 000 suomalaista somalialaisten huoltajaa on laskettu. Huoltosuhteestahan ehkä tulisi 5000/1,3 = 3850?

    VastaaPoista
  3. Risto Jääskeläinen

    Kiitos tarkkaavaisuudesta. Laskutaulukossani oli virhe, jonka olen korjannut tekstiin. Kulut muuttuivat huomattavasti, mutta ovat edelleen huikean suuria. Ja muistutettakoon, että kirjoituksessani käsitellään vain neljästä "ongelmamaasta" tulevaa sosiaaliturismia.

    VastaaPoista
  4. Tässä muuan lisäkulu, jota harvoin näkee huomioitavan kotoutumisen hinnoittelussa:

    http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/04/tutkimus_toiset_vangit_ja_vartijat_nimittelevat_maahanmuuttajavankeja_rasistisesti_3374844.html

    Gradun tekijä on viime tingassa turvannut työllisyytensä vaikkapa esim. rikosseuraamusviraston vähemmistöasiantuntijana kysymyksessä "miten koen rasismin". Vangin kannalta olisi helpompi kärsiä tuomio omassa maassa, omiensa parissa, jossa kielitaidottomuuskaan ei haittaa.
    Olisihan Somaliassa tai Irakissa tuomitun suomalaisenkin mukavampi istua isänmaansa vankilassa.

    VastaaPoista