maanantai 23. tammikuuta 2012

Haaviston energia ei riitä reaalimaailmassa

Sovittelija?
Ettei sivuasia pääsisi unohtumaan, aloitan tämänkertaisen kirjoituksen poikkeuksellisesti kohteliaisuuksilla.

Onnittelen vaalien suurimpia voittajia, Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa ja Paavo Väyrystä, hyvästä menestyksestä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Aivan erityinen tunnustus on myös annettava Väyrysen ja Haaviston kampanjoille, jotka onnistuivat tekemään alunperin marginaaliin tuomituista ehdokkaista huomattavan suosittuja. Harmittelen vain sitä, ettei Väyrynen päässyt ratkaisukierrokselle haastamaan Niinistöä ja kansaa.

Mutta sitten siirryn itse asiaan eli energiaan.

Pekka Haavistosta onnistuttiin ennen ensimmäistä vaaliruljanssia luomaan kuva kokeneena ulkopoliitikkona. Hänen vahvuutensa ovat kuulemma rauhansovittelussa ja kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Olen sikäli samaa mieltä tästä asiasta, että juuri muilla ulkopolitiikan aloilla professori Haavistolla ei voi ollakaan kokemuksen puolesta vahvuuksia. Jotkut muutkin epäilevät tätä. Mutta olen myös eri mieltä siitä, ovatko nämä vahvuuksia ollenkaan ja ennenkaikkea siitä, mahtavatko ne olla suomalaisten etujen mukaisia asioita.

Kuka Haavisto?
Edelleen kyselen Haaviston ansioiden perään muslimimaailmassa, jossa hän on kulkenut eri rooleissa. Kun itse jouduin työni puolesta tutkimaan sekä Kosovon, Sudanin että Somalian konflikteja osin Haaviston toiminnan jälkeen ja osin sen aikana, en törmännyt kertaakaan mihinkään merkittävään Haaviston aikaansaannokseen. Haavistoa ei edes tunnettu noilla alueilla. Siis tapaamani poliitikot, kenraalit ja everstit eivät tunteneet Haavistoa, vaikka joku hämärästi muisti toisessa tai kolmannessa rivissä istuneen suomalaisen, joka saattoi olla tarkoittamani "valtiomies". Sheikeille ja heimopäälliköille Haavisto oli täysi tuntemattomuus. Eikä Haaviston homoenergiasta ole kyllä sentinkään apua arabiankielisessä maailmassa ainakaan rauhan hieromisen kannalta. Arabiassa arvostetaan Allahin ja Muhammadin jälkeen rahaa, voimaa, karismaa sekä potenssia. Homous ei arabialaisittain yhdisty noihin asioihin.

Martti Ahtisaari tunnetaan kaikkialla Afrikassa ja tietysti erityisesti Kosovossa. Häntä arvostetaan paljon, sillä kaikki tietävät Ahtisaaren takana olleen Yhdysvaltain ja puolen Euroopan arvovallan. Lisäksi näiden maiden rahakukkarot olivat Ahtisaaren taustalla. Ahtisaarta arvostetaan siitä, että hän sai nämä tahot tuekseen ja kykeni niin Namibiassa kuin Kosovossa aikaansaamaan pysyvän ratkaisun.

Haaviston retkien takana on ollut ehkä Euroopan vihreä poliittinen liike. Sen energia ei riittänyt edes promilleen siitä, mitä Ahtisaaren takana oleva voima sai aikaan. Siksi Haavistolla ei ole tosisiassa ainuttakaan näyttöä muusta kuin matkustelusta Afrikassa ja Balkanilla. Sota Somaliassa on jatkunut Haaviston vierailusta huolimatta, Darfurin konflikti on täysin ratkaisematta, vaikka Haavisto sitä oman väittämänsä mukaan sovitteli. Kyselkääpäs keskustelupalstoilla faktoja Haaviston energiasta ja aikaansaannoksista tällä saralla! Montako markkaa tai euroa on pussiisi kilahtanut suomalaisten rauhanseikkailuista? Paljonko luulet hyötyväsi Haaviston tavoittelemasta rauhanvälityksen suurvaltahankkeesta? Tai mitä muuta erityistä hyötyä koet saaneesi? Ja missä ne Haaviston sovitteluaikaansaannokset piilottelevat? Ei kai sellaiseksi lasketa Helena Rannan eskorteeraamista Kosovossa?

Haavistolla toki on ansioitakin. Näin on varmasti ilmastopolitiikassa. Hänhän toimi ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä Lipposen I hallituksessa vuosina 1995-1999 ja Euroopan vihreän puolueen puheenjohtajana 2000-2006. Tuohon ensimmäiseen jaksoon ajoittuvat aikaansaannos Kioton ilmastosopimuksesta ja toiseen jaksoon perusenergian hinnankorotukset koko Euroopan laajuisesti. Haavistolla kuten koko vihreällä liikkeellä on ehkä ollut tarkoituksena pelastaa maailma ennennäkemättömältä ilmaston lämpenemiseltä. Tosiasiallinen aikaansaannos yhdessä kannatukseltaan jo lähes nollaantuneen kommunistisen liikkeen kanssa on ollut energiaintensiivisen teollisuuden kato Euroopasta Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan ja muualle, jossa energiaa tuotetaan halvemmalla kuin energiaverojen piinaamassa Euroopassa. Suomikin on tästä kadosta kärsinyt.

Kiina kiittää Haavistoa ja Euroopan vihreitä
Ymmärrän ja kannatan saastuttavan energiatuotannon rajoittamista puhtaamman energiatuotannon hyväksi. Mutta maailman pohjoisimman kansan ei kannata nostattaa energian hintoja keinotekoisesti ja ilman mainittavia tuloksia. Reaalimaailman hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet entiseen tahtiinsa Kioton sopimuksista ja Euroopan energiaratkaisuista huolimatta. Hiiliveroilla tai muilla toimilla ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta maailman hiilidioksidipäästöihin, joista Suomen osuus on kuitenkin promillien luokkaa. Ja ilmastokin on viilenemässä, mikä ei kyllä ole ainakaan suomalaisten onni.

Uusi maan äiti harjoittamassa
vihreän Suomen pääelinkeinoa?
Suomessa elämismahdollisuudet nimittäin ovat aina olleet jokseenkin suoraan verrannollisia ilmaston lämpötilaan ja kääntäen verrannollisia saatavissa olevan energian hintaan. Kaikki teollisuutemme merkittävät osa-alueet ovat hyvin energiariippuvaisia ml. Nokia. Jopa turismimme ja muukin palvelutuotantomme on sitä. Maataloutemme menestys riippuu pääosin kesän lämmöstä. Ja ylipäänsä asuminen Suomessa edellyttää edullista energiaa jo pelkän lämmityksen muodossa.

Miten kansa voisi valita presidentiksi miehen, joka aikaansaannostensa perusteella on vaatinut lämmitys-, sähkö- ja kuljetuskustannusten korotuksia? Haavisto ja hänen takanaan vaikuttavat Satu Hassi, Heidi Hautala ja oppi-isä Linkola, ovat olleet valmiita uhraamaan Suomen vihreille markkinavoimille, jotka vievät työpaikat hiilienergiaa edullisesti käyttävään Aasiaan. Haastakaa Haavistoa energiasta! Älkääkä hyväksykö vastaukseksi satuja siitä, että elämme leikkaamalla toistemme hiuksia tms.

Ilman hyviä ja perusteltuja vastauksia em. kysymyksiin en äänestä Haavistoa seuraavaksi presidentiksi.

Lisää Pekka Haaviston sopivuudesta ylipäälliköksi voit lukea täältä.





2 kommenttia:

  1. En tiedä, millä jalalla nousisi maanataina 6.2.2012 sängystä, mikäli kauhuskenaario toteutuisi?
    Toisaalta, Pekka puolisoineen valtiovierailulla esim. jossain Arabimaassa, katolisessa maassa tai Texasissa punaniskojen keskellä voisi olla mielenkiintoista nähtävää!

    VastaaPoista
  2. Niin..vaikuttaa siltä, että monikaan äänestäjä ei ole kiinnostunut ehdokkaiden ansioista vaan kyse on pitkälti mielikuvista. Mutta tuskin Haaviston homoseksuaalisuus koituisi ongelmaksi arabimaissa, sillä onhan Saksan ulkoministerikin otettu siellä vastaan hyvin. Uskon, että Haavisto on hyötynyt homoudestaan näissä vaaleissa, koska liberaaleihin ja nuoriin boheemeihin vetoaa tämänkaltainen valtavirrasta poikkeavuus. Homoseksuaali presidentti toki antaisi Suomesta suvaitsevan kuvan, mutta olen siinä samaa mieltä, että valinta pitäisi tehdä muiden kriteerien perusteella. Näin opintojen loppuvaiheessa olevana opiskelijana itse en kannata presidentiksi opintojaan keskenjättänyttä, koska se ei ainakaan motivoisi valmistumaan.

    VastaaPoista