Vihreät korottamassa energiaverotusta ja elinkustannuksia nopeutetusti

Turvetta ja suota. Kuvan lähde: YLE

Ympäristöministeri Ville Niinistö ehdottaa, että jo hallituksen maaliskuisessa kehysriihessä pitäisi sopia turpeen veronkorotuksista. Niinistön tavoite siis liittyy turpeen polttamisesta syntyvän energian hintaan, jonka kotitaloudet pääosin maksavat joko suoraan sähkön ja kaukolämmön hinnassa, kuntien ja valtion omistamien kiinteistöjen ylläpitona tuloveroilla sekä yritysten tuotteidensa hintoihin siirtäminä tuotantokustannuksina. Sinä veronmaksajana ja kuluttajana joudut joka tapauksessa avaamaan kukkarosi jokaiselle vihreälle veronkorotukselle.


Ville Niinistön ongelmana on turpeen kilpailukykyinen hinta. Kun tuotantokustannukset eivät edellytä merkittäviin hinnan nostoihin, on Niinistön mielestä korotettava nykyistä turpeelle määrättyä veroa. Kokoomusjohtoisen hallituksen ohjelmakin tosin sanoo, että polttoturpeen veroa korotetaan kolme euroa megawattitunnilta vuoden 2013 alusta aikaisemmin säädetyn yhden euron suuruisen korotuksen sijasta, jolloin vero nousisi nykyisestä 1,9 eurosta 4,9 euroon megawattitunnilta. Turpeen vero nousisi vuoden 2015 alusta 5,9 euroon megawattitunnilta, mutta vihreät siis haluaisivat aikaistaa näitä 310 prosentin veronkorotuksia.


Tosiasiassa Niinistön iso ongelma liittyy turpeen ja kaikkien muidenkin "ei niin vihreiden" energiamuotojen ylivoimaiseen hintakilpailukykyyn verrattuna tuulivoimaan. Ilman energiaverotuksellisia keinoja, päästömaksuja tai muita keinotekoisia hinnankorotuksia ns. vihreät energiantuotantotavat eivät pärjää. Niinistö on varmaankin lukenut ongelmista, joita Saksan, Iso-Britannian ja Yhdysvaltain (ja monien muidenkin maiden) hallituksilla on sekä aurinko- että tuulivoiman vaatimien vihreiden tukiaisten ja verohelpotusten kanssa näinä velkaantumisen aikoina. Niinistöllä ja myös näillä muilla hallituksilla on aikamoinen eturistiriita kuluttajien kanssa, joiden etu olisi tietysti edullinen energia.

Kuvan lähde: Vihreä Lanka

Tuulivoimaan on maailmalla panostettu viimeisen 20 vuoden aikana kiihtyvästi. Kukaan ei taida tietää todellista panosten summaa, mutta se on jossain useiden tuhansien miljardien eurojen luokassa. Tästä huolimatta maailman ihmisten käyttämästä energiasta tuotetaan tuulivoimalla noin nolla prosenttia (lähimpään prosenttilaskuopin kokonaislukuun pyöristettynä).  Suomessa tuulivoima ei tuota sitäkään silloin, kun energian tarpeemme on korkeimmillaan talvisten pakkaspäivien aikana. Tuulivoimalat kuluttavat tuolloin energiaa pysyäkseen joskus otollisempia hetkiä varten käynnistettävinä. Turve sentään palaa  aina luotettavasti tuottaen sekä lämpöä että sähköä koteihin ja yrityksille.


Jos tuulivoimasta olisi edes osittain kelvolliseksi energiaratkaisuksi Suomessa, olisimme jo nähneet tuon vihreän innovaation hedelmiä. Tai olemmehan me nähneet. Sähkölaskumme kaikki korotukset viime vuosikymmenellä ovat tuulivoiman tarvitsemien tukiaisten ja niihin rinnastettavien päästömaksujen syytä. Mutta siinä ne näkyvimmät asiat sitten olivatkin. Toki voit itsekin tarkistaa tuulivoiman merkityksen Fingridin sivulta.


Pitäisikö ympäristöministerin miettiä kotitalouksien veronkorotustarpeita enemmän todellisia ympäristön suojelun asioita? En vastusta sitä, että Niinistö panee turpeen nostajat koville vesistöjen pitämiseksi puhtaina, sillä epäilen itsekin Vapon pilaavan vesistöjä huomattavasti turvesoillaan. Mutta ei tämä tilanne kovemmalla verotuksella parane. Luonnonsuojelurikoksiin tarvitaan kovia sakkoja. Mutta en muuten vastustaisi sitäkään, että hieno saaristomme pidettäisiin puhtaana hyödyttömistä sekä visuaalista että akustista maisemaa pilaavista ja muuttolintujen lentoreitit vaarantavista tuulimyllyistä.  


Jännityksellä odotan muiden hallituspuolueiden kommentteja Niinistön vaatimalle energiaverotuksen nopeutetulle kiristämiselle. Erityisesti minua kiinnostaa valtiovarainministeri Urpilaisen ja SDP:n kannanotto tasaveroksi luokiteltavan turvemaksun korotuksesta. Onko perussuomalaisille tulossa herkkupaloja seuraaviin vaalikampanjoihin? Mikään ei nimittäin uponnut paremmin yleisöön Timo Soinin viime eduskuntavaalien toritapahtumissa kuin hänen tositarinansa sähköveron korotuksesta: "Sain niin helpottavan kirjeen sähköyhtiöltä: Sähkölaskunne nousee veronkorotuksista johtuen. Mutta onneksi teidän ei tarvitse tehdä mitään, sillä me laskutamme korotukset automaattisesti." 


Vielä pieni vinkki Arhinmäellekin: Sähkö- ja lämmitysmaksut iskevät yhtä paljon kilowattituntia tai kilokaloria kohti niin rikkaaseen kuin entiseen kommunistiinkin. Tasaverosta siis on kyse.

Haaviston energia ei riitä reaalimaailmassa

Sovittelija?

Ettei sivuasia pääsisi unohtumaan, aloitan tämänkertaisen kirjoituksen poikkeuksellisesti kohteliaisuuksilla.

Onnittelen vaalien suurimpia voittajia, Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa ja Paavo Väyrystä, hyvästä menestyksestä presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Aivan erityinen tunnustus on myös annettava Väyrysen ja Haaviston kampanjoille, jotka onnistuivat tekemään alunperin marginaaliin tuomituista ehdokkaista huomattavan suosittuja. Harmittelen vain sitä, ettei Väyrynen päässyt ratkaisukierrokselle haastamaan Niinistöä ja kansaa.

Mutta sitten siirryn itse asiaan eli energiaan.

Pekka Haavistosta onnistuttiin ennen ensimmäistä vaaliruljanssia luomaan kuva kokeneena ulkopoliitikkona. Hänen vahvuutensa ovat kuulemma rauhansovittelussa ja kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Olen sikäli samaa mieltä tästä asiasta, että juuri muilla ulkopolitiikan aloilla professori Haavistolla ei voi ollakaan kokemuksen puolesta vahvuuksia. Jotkut muutkin epäilevät tätä. Mutta olen myös eri mieltä siitä, ovatko nämä vahvuuksia ollenkaan ja ennenkaikkea siitä, mahtavatko ne olla suomalaisten etujen mukaisia asioita.

Kuka Haavisto?

Edelleen kyselen Haaviston ansioiden perään muslimimaailmassa, jossa hän on kulkenut eri rooleissa. Kun itse jouduin työni puolesta tutkimaan sekä Kosovon, Sudanin että Somalian konflikteja osin Haaviston toiminnan jälkeen ja osin sen aikana, en törmännyt kertaakaan mihinkään merkittävään Haaviston aikaansaannokseen. Haavistoa ei edes tunnettu noilla alueilla. Siis tapaamani poliitikot, kenraalit ja everstit eivät tunteneet Haavistoa, vaikka joku hämärästi muisti toisessa tai kolmannessa rivissä istuneen suomalaisen, joka saattoi olla tarkoittamani "valtiomies". Sheikeille ja heimopäälliköille Haavisto oli täysi tuntemattomuus. Eikä Haaviston homoenergiasta ole kyllä sentinkään apua arabiankielisessä maailmassa ainakaan rauhan hieromisen kannalta. Arabiassa arvostetaan Allahin ja Muhammadin jälkeen rahaa, voimaa, karismaa sekä potenssia. Homous ei arabialaisittain yhdisty noihin asioihin.

Martti Ahtisaari tunnetaan kaikkialla Afrikassa ja tietysti erityisesti Kosovossa. Häntä arvostetaan paljon, sillä kaikki tietävät Ahtisaaren takana olleen Yhdysvaltain ja puolen Euroopan arvovallan. Lisäksi näiden maiden rahakukkarot olivat Ahtisaaren taustalla. Ahtisaarta arvostetaan siitä, että hän sai nämä tahot tuekseen ja kykeni niin Namibiassa kuin Kosovossa aikaansaamaan pysyvän ratkaisun.

Haaviston retkien takana on ollut ehkä Euroopan vihreä poliittinen liike. Sen energia ei riittänyt edes promilleen siitä, mitä Ahtisaaren takana oleva voima sai aikaan. Siksi Haavistolla ei ole tosisiassa ainuttakaan näyttöä muusta kuin matkustelusta Afrikassa ja Balkanilla. Sota Somaliassa on jatkunut Haaviston vierailusta huolimatta, Darfurin konflikti on täysin ratkaisematta, vaikka Haavisto sitä oman väittämänsä mukaan sovitteli. Kyselkääpäs keskustelupalstoilla faktoja Haaviston energiasta ja aikaansaannoksista tällä saralla! Montako markkaa tai euroa on pussiisi kilahtanut suomalaisten rauhanseikkailuista? Paljonko luulet hyötyväsi Haaviston tavoittelemasta rauhanvälityksen suurvaltahankkeesta? Tai mitä muuta erityistä hyötyä koet saaneesi? Ja missä ne Haaviston sovitteluaikaansaannokset piilottelevat? Ei kai sellaiseksi lasketa Helena Rannan eskorteeraamista Kosovossa?

Haavistolla toki on ansioitakin. Näin on varmasti ilmastopolitiikassa. Hänhän toimi ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä Lipposen I hallituksessa vuosina 1995-1999 ja Euroopan vihreän puolueen puheenjohtajana 2000-2006. Tuohon ensimmäiseen jaksoon ajoittuvat aikaansaannos Kioton ilmastosopimuksesta ja toiseen jaksoon perusenergian hinnankorotukset koko Euroopan laajuisesti. Haavistolla kuten koko vihreällä liikkeellä on ehkä ollut tarkoituksena pelastaa maailma ennennäkemättömältä ilmaston lämpenemiseltä. Tosiasiallinen aikaansaannos yhdessä kannatukseltaan jo lähes nollaantuneen kommunistisen liikkeen kanssa on ollut energiaintensiivisen teollisuuden kato Euroopasta Kiinaan, Intiaan, Brasiliaan ja muualle, jossa energiaa tuotetaan halvemmalla kuin energiaverojen piinaamassa Euroopassa. Suomikin on tästä kadosta kärsinyt.

Kiina kiittää Haavistoa ja Euroopan vihreitä

Ymmärrän ja kannatan saastuttavan energiatuotannon rajoittamista puhtaamman energiatuotannon hyväksi. Mutta maailman pohjoisimman kansan ei kannata nostattaa energian hintoja keinotekoisesti ja ilman mainittavia tuloksia. Reaalimaailman hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet entiseen tahtiinsa Kioton sopimuksista ja Euroopan energiaratkaisuista huolimatta. Hiiliveroilla tai muilla toimilla ei ole ollut mitään havaittavaa vaikutusta maailman hiilidioksidipäästöihin, joista Suomen osuus on kuitenkin promillien luokkaa. Ja ilmastokin on viilenemässä, mikä ei kyllä ole ainakaan suomalaisten onni.

Uusi maan äiti harjoittamassa
vihreän Suomen pääelinkeinoa?

Suomessa elämismahdollisuudet nimittäin ovat aina olleet jokseenkin suoraan verrannollisia ilmaston lämpötilaan ja kääntäen verrannollisia saatavissa olevan energian hintaan. Kaikki teollisuutemme merkittävät osa-alueet ovat hyvin energiariippuvaisia ml. Nokia. Jopa turismimme ja muukin palvelutuotantomme on sitä. Maataloutemme menestys riippuu pääosin kesän lämmöstä. Ja ylipäänsä asuminen Suomessa edellyttää edullista energiaa jo pelkän lämmityksen muodossa.

Miten kansa voisi valita presidentiksi miehen, joka aikaansaannostensa perusteella on vaatinut lämmitys-, sähkö- ja kuljetuskustannusten korotuksia? Haavisto ja hänen takanaan vaikuttavat Satu Hassi, Heidi Hautala ja oppi-isä Linkola, ovat olleet valmiita uhraamaan Suomen vihreille markkinavoimille, jotka vievät työpaikat hiilienergiaa edullisesti käyttävään Aasiaan. Haastakaa Haavistoa energiasta! Älkääkä hyväksykö vastaukseksi satuja siitä, että elämme leikkaamalla toistemme hiuksia tms.

Ilman hyviä ja perusteltuja vastauksia em. kysymyksiin en äänestä Haavistoa seuraavaksi presidentiksi.

Lisää Pekka Haaviston sopivuudesta ylipäälliköksi voit lukea täältä.