Kun erottavilla verhoilla edistetään kotoutumista?

Martinlaakson uimahallin isot ikkunat

Helsingin Sanomien Pääkaupunki-sivusto kertoi 28.12.2011 mm. seuraavaa:

"Martinlaakson uimahallissa aloitetaan ensi vuoden alussa maahanmuuttajille tarkoitetut uintivuorot. Käytännössä normaaleiden aukioloaikojen ulkopuolella järjestettävien uintien aikana hallin suuret ikkunat peitetään kankaalla. Järjestelyt liittyvät maahanmuuttajille kohdistettuun Sporttia kaikille - liikuntaa kotouttavasti Vantaalla -hankkeeseen. 

Marja Auroma eristämässä maahanmuuttajia?

Halliin on asennettu verhot tämän syksyn aikana. Hankkeen puitteissa meidän keskeinen tehtävä on poistaa kaikenlaisia esteitä. Maahanmuuttajien kohdalla on ollut esteenä, että koska uimahallit ovat avoimia paikkoja, maahanmuuttajilla ei ole ollut mahdollista osallistua uintitoimintaan, toteaa projektipäällikkö Marja Auroma.

Auroma perustelee verhojen käyttöönottamista sillä, että Vantaalla on tarkoitus mahdollistaa uiminen kaikille sitä haluaville. Verhot ovat käytössä myös muun muassa koululaisryhmien aikana, mikäli ryhmä koostuu maahanmuuttajalapsista."

Mieltäni jäi askarruttamaan muutama kysymys tuossa Vartin toimittaja Sanna Jomperon kirjoittamassa jutussa. Miksihän maahanmuuttaja tarvitsee verhoja uintia varten? Sitten arvelin, että joko toimittaja Jompero tai verhoprojektia vetänyt projektipäällikkö Auroma olivat käyttäneet maahanmuuttaja-sanaa kovin laveasti. En voinut millään tajuta, miksi saksalainen, venäläinen, virolainen, espanjalainen, kiinalainen tai amerikkalainen maahanmuuttaja tarvitsisi verhoja uimahallin käyttöä varten. Vielä vähemmän tajusin em. maahanmuuttajakansallisuuksien tarvitsevan erillisiä vuoroja uintia varten.

Tuon Opetusministeriön tukeman Sporttia kaikille -hankkeen kotouttamistoimenpiteet tähtäävät siihen, että maahanmuuttajat voivat osallistua liikuntatoimintaan kuten kaikki muutkin maassa asuvat. Liikuntatoimintaan osallistumisella voidaan merkittävästi edistää maahanmuuttajien osallisuutta, työllisyyttä ja sosiaalisten suhteiden kehittymistä. Siis mihin tarvitaan verhoja ja eristäytymistä? Niinpä päätin lähettää sähköpostitse kyselyn projektipäällikkö Marja Auromalle. Pyysin häneltä tarkennuksia seuraavilla kysymyksillä:

1. Miksi maahanmuuttajat eivät voi uida verhottomassa uimahallissa muiden kanssa?
2. Tarvitsevatko kaikki maahanmuuttajat verhosuojauksen uimista varten?
3. Jos on olemassa jokin maahanmuuttajaryhmä, joka tarvitsee verhot, mikä tekijä tai syy on tuon tarpeen takana?
4. Paljonko verhot maksoivat?

Auroman vastauksia odotellessa taidan pohtia paria kulttuuriin liittyvää asiaa itse lehtijuttuun liittyen.

Iranissa naisilta vaaditaan uimaPUKU

Olen asunut vuosikausia muslimimaissa ja vieraillut lähes kaikissa Lähi-idän ja Saharan pohjoispuolisen Afrikan maissa. En ole niissä törmännyt uimarannoilla tai uima-altailla verhoihin. Esimerkiksi Turkissa, Libanonissa, Iranissa, Gazassa, Jordaniassa, Egyptissä, Emiraateissa, Tunisiassa ja Marokossa olen käynyt uimassa verhottomissa altaissa ja yleisillä uimarannoilla muiden ihmisten kanssa. Jokseenkin ainoana ko. alueen maana vain Saudi-Arabia estää eri sukupuolta olevien ihmisten samanaikaisen uinnin julkisissa tiloissa. Siellä voidaan joutua verhojärjestelyihin, kuten tästä BBC:n jutusta voi lukea. 

Aika pienestä maahanmuuttajaryhmästä tässä tapauksessakin lienee kyse. Olisiko toimittaja Jomperolta ollut rehellisempää kertoa lukijoille, että verhoilla mahdollistetaan esimerkiksi saudi- tai somalinaisten ja tyttöjen uinti? Samalla olisi voinut kertoa, että näiden naisten miespuoliset sukulaiset eivät salli naistensa uintia vääräuskoisten suomalaisten kanssa tai edes silmien alla. Olisiko toimittaja voinut jutussa pohtia näiden "maahanmuuttaja"-naisten erikoista ja syrjäyttävää kohtaloa miesten käskyvallan alla?  Jomperolle ei tullut mieleen kysyä, miksi Vantaan liikuntatoimi veronmaksajien kustannuksella mahdollistaa, sallii ja ehkä jopa edistää näiden musliminaisten sukupuoleen perustuvaa syrjintää? Ja miksi leimata kaikki maahanmuuttajat verhottujen uimavuorojen käyttäjiksi?

Palestiinalaisnaisia ja tyttöjä uimassa meressä

Ilmeisesti Vantaalla ryhdytään muuttamaan suomalaista verhotonta uimalakulttuuria saudien wahhabistiseen suuntaan, jotta maamme uudet asukkaat tuntevat olonsa kotoisaksi. Kun toimittaja Jompero jätti nuo aikaisemmat kysymykset esittämättä, häneltä jäi pohtimatta myös tämä uusien muslimiasukkaidemme käyttämän islamintulkinnan modernisuus-, liberaalisuus- ja suvaitsevaisuusaspekti.

Jotain muutakin epänormaalia tässä jutussa on. Käsite "normaalien uintiaikojen ulkopuolella järjestettävät uinnitkin" on outo. Rehellisesti olisi voinut tunnustaa, että normaaleja uintiaikoja supistetaan, jotta yhdelle uudelle etuoikeutetulle ryhmälle tehdään tilaa.

Jotta kukaan ei turhaan kuvittelisi, että islam vaatii verhottuja tiloja muslimien uintia varten, todettakoon, että Koraanissa tai haditheissa ei mainita verhoista uimatiloissa mitään. Koraanin Valon suurassa (24:31) sanotaan: "Sano myös uskovaisille vaimoille, että luovat silmänsä maahan ja hillitsevät halujaan eivätkä näyttele sulouttaan tavallisuudesta poiketen ja että huntu verhoaa heidän povensakin. Älkööt he näyttäkö sulouttaan muille kuin miehilleen tai isilleen tai apilleen tai pojalleen tai poikapuolilleen tai veljilleen tai veljiensä pojille tai sisariensa pojille tai palvelusnaisilleen tai orjattarilleen tai sellaisille palvelijoille, joilla ei ole vetoa naisiin, tai poikasille, jotka eivät ole tietoisia naisten salaisuuksista. Älkööt he siten astuko kulkiessaan, että heidän kätketyt sulonsa havaittaisiin. Kääntykää kaikki Allahin puoleen, oi uskovaiset, jotta saisitte menestystä!" 

Useimmille muslimeille riittää hyvin sellainen uimapukeutuminen, jonka näet ylemmissä iranilaisessa ja palestiinalaisessa uimarantakuvassa. Siinä siveyden kohde verhoaa itsensä muita häiritsemättä. Vantaalla suomalainen uimalaitos verhotaan ääri-islamilaisen tekopyhyyden ja naisten syrjinnän ylläpitämiseksi?

Aivan lopuksi vielä yksi mahdollinen syy, miksi nimenomaan jotkut somalit vaativat naisilleen vääräuskoisista vapaita uintivuoroja. Tässä kulttuurissa yleinen naisten ympärileikkaus saattaisi näkyä vaikkapa suihkun yhteydessä. Kyseinen ulkoisten sukupuolielimien silpominen on Suomessa lakiemme vastainen. Piilotellaanko erityisvuoroilla jotain? Edistääkö Vantaan liikuntatoimi tätä piilottelua ja välillisesti naisten ympärileikkauksia?

Jään odottamaan projektipäällikkö Auroman vastauksia. Jos niissä on olennaista uutta tietoa, päivitän vastaukset tähän alle.


Päivitys 29.12.2011 klo 15: Kun projektipäällikkö Auroma ei ollut vastannut sähköpostikysymyksiini, soitin hänelle. Lyhyen keskustelumme tulokset olivat seuraavat:

1. Auroma on saanut runsaasti kyselyjä asian tiimoilta. Hänen mukaansa nyt pohditaan, miten kyselyihin vastataan. Auroma ei ollut halukas käsittelemään kysymyksiä puhelimessa.
2. Uimahallin uusien verhojen hinta asennettuna oli useita tuhansia euroja, mutta tarkaa summaa projektipäällikkö ei tiennyt. Verhot ostanut kaupungin virkamies kuulemma saapuu viikonvaihteen jälkeen lomilta, jolloin tieto voi olla saatavilla.

Päivitys 2.1.2012 löytyy täältä.

Päivitys 3.1.2012: Korson uimahallissa näyttää jo olleen käytössä maahanmuuttajanaisten ja -tyttöjen vuoroja.

Asekaupan punavihreästä logiikasta

Hautala pihalla faktoista

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) on tullut julkisuuteen kritisoimaan hallitustovereitaan, jotka antoivat Patrialle kranaatinheitinjärjestelmän vientiluvan Saudi-Arabiaan. 


Hallitus antoi viime viikolla Patrialle luvan toimittaa Saudi-Arabiaan kranaatinheitinjärjestelmän. Kaupan arvo on yli 100 miljoonaa euroa ja heittimien valmistaminen tuottaa yli 270 henkilötyövuotta suomalaiselle aseteollisuudelle. Lupa annettiin äänin 12-4. Vastustajina olivat vasemmisto, vihreät. Heidi Hautala itse oli esteellinen osallistumaan äänestykseen. Ulkoministeriö vastusti aseiden toimittamista saudeille epäillessään niitä käytettävän ihmisoikeuksia loukkaavaan toimintaan.

Hautala sanoi maanantaina 19.12.2011 Ylen A-studion haastattelussa suoraan, ettei hyväksy hallituksen päätöstä: "Suomen ulkopoliittinen kanta jyrättiin ja linjan uskottavuus on jatkossa heikko... Täytyy kysyä, onko kaikki kaupan. Tässä tapauksessa hallituksen kanta on ollut se, että ihmisoikeudet ovat kaupan."

Hautala jätti kertomatta muutamia asioita, joita myöskään toimittaja Annukka Roininen ei osannut kysyä. 

Ehkä ensimmäinen ohjelmassa käsittelemätön asia liittyy asiakasmaahan. Jokseenkin kaikki merkittävät yhdysvaltalaiset ja eurooppalaiset puolustustarvikeyhtiöt ovat saaneet vientilupia Saudi-Arabiaan, joka on ollut viimeiset 10 vuotta yksi suurimmista asejärjestelmien ostajista.  Suomalaisen Patrian kranaatinheitinjärjestelmien vienti ei heilauta saudien ihmisoikeustilannetta eikä juuri mitään muutakaan miksikään, sillä se edustaa ehkä juuri ja juuri promillea maan asetuonnin lähiaikojen arvosta.

Saudi-Arabia ei varustaudu kranaatinheittimillä toimintaan omia kansalaisiaan vastaan. Sen tiedetään varustautuvan lähinnä Iranin kasvavaa uhkaa vastaan. Sekundaarisena tarkoituksena Saudi-Arabialla on suojata rajansa erityisesti Jemenin ja Somalian suuntiin, joissa molemmissa on ollut käynnissä sisällissodat. Euroopan Unionin "yhteisen" turvallisuuspolitiikan mukaista on ollut tukea vakautta Saudi-Arabiassa. Miksi Suomen pitäisi nyt poiketa eurooppalaisesta linjasta?

Saudi-Arabialla on kieltämättä huono maine ihmisoikeusasioissa, jos asian arviointiin käytetään länsimaista normistoa. Mutta jos asiat arvioidaan sunni-islamistisen normiston mukaan Saudi-Arabia  on puhtaimpia maita. Tässä valossa on kummallista, että Heidi Hautalalle ei kelpaa islamilainen järjestys Saudi-Arabiassa, mutta monikulttuuristettavassa Euroopassa islamilaisen menon arvostelusta vihreät yleensä rankaisevat rasismi-leimalla.

Amos ei toimi satunnaisen käyttäjän tempuilla

Toinen toimittajalta käsittelemättä jäänyt kysymys oli Patrian Amos-kranaatinheitinjärjestelmän käyttökelpoisuus ihmisoikeusloukkauksiin.  Se nimittäin on paljon vaikeammin tähän tarkoitukseen käytettävissä verrattuna vaikkapa vanhempiin heitinjärjestelmiin. Amos vaatii pitkälle koulutetut käyttäjät. Sillä ampuminen ei onnistu pikakoulutuksella. Pitämällä Amoksen tietokoneen avaimet hyvässä tallessa voidaan helposti estää järjestelmän luvaton käyttö. Ja Amos on tarkka.

Perinteinen 120 mm:n heitinjärjestelmä on pikakoulutettavissa muutamassa päivässä kenelle hyvänsä. Heittimen ja kranaatit haltuunsa saanut voi niitä käyttää mielensä mukaisesti. Ja huonon käyttökoulutuksen saanut käyttäjäjoukko yleensä ampuu ohi vanhoilla heitintyypeillä, jolloin tarkoituksettomien oheistappioiden syntymisriski on Amos-järjestelmään verrattuna huomattavan suuri. Amos-järjestelmä saudien käsissä siis todellisuudessa vähentäisi ainakin tarkoituksettomien ihmistappioiden määrää Arabian niemimaalla.

Vanhemmilla heitinjärjestelmillä voi tulla vahinkoja.
Lähde linturi.net

Punavihreiden asevientipolitiikka on kyllä aiemminkin ollut tempoilevaa ja outoa. Muistan erään Lipposen hallituksenkin kieltäneen vientiluvan kymmenille tuhansille suojanaamareille Israeliin kymmenisen vuotta sitten. Silloin toimittajat eivät muistaneet kysyä ulkoministeri Tuomiojalta, miten suojanaamareita voi käyttää ihmisoikeusloukkauksiin.

Jos punavihreiden mielestä aseita ei saisi ollenkaan viedä sotaa käyviin tai sodan uhkaamiin maihin, miten Suomen pitäisi toimia vastaavissa uhkatilanteissa? Väinö Tannerin saa kyllä kääntymään haudassaan, jos häntä moitittaisiin vaikkapa Talvisodan aikaisista aseostoista.

Kummallista on sekin, että vihreillä eikä ulkoministeri Tuomiojallakaan ei ole ollut huomautettavaa esimerkiksi viime vuosien tarkkuuskiväärien ja niiden patruunoiden viennistä Turkin turvallisuusviranomaisille, jotka ovat käyneet kohta 30 vuotta sotaa kurdikapinallisia vastaan? 

Niin, piti vielä kysyä Hautalalta, että miten ihmisoikeudet olivat tässä yhteydessä kaupan?

Presidenttiehdokkaiden Nato-yliherkkyydestä

Allergisten ehdokkaiden Nato-näppylä

Presidenttiehdokkaat olivat MTV3:n ensimmäisessä presidenttitentissä. Tentti oli yhtä sekava ja pinnallinen kuin maikkarin tentit yleensäkin. Yksi teema tentissä kuitenkin nousi aika paljastavaksi, ja se paljasti valitettavan yleisen yliherkkyyden.

Toimittaja Haapala esitti yksinkertaisen kysymyksen: "Onko Natossa ollut mitään hyvää?" Kysymyksen jälkeiset kaksi sekunttia olivat koko vaalitentin hiljaisin hetki. Tuon lyhyen hiljaisen hetken jälkeen ensimmäisenä taisi itsensä koota Pekka Haavisto (vihr), joka osasi kertoa Naton epäonnistuneen joissakin toimissaan ja ehkä onnistuneen joissain. Ensin mainitusta hän kertoi esimerkiksi Afganistanin, jota Nato-operaatio ei ole kyennyt rauhoittamaan, ja jälkimmäiseksi kelpasi Kosovo.

Jokunen muukin presidenttiehdokas osasi myötäillä Haaviston näkökantaa. Arhinmäki, jonka Nato-tietämystä olen aiemminkin kritisoinut, tietenkin näki Naton vain rikkaiden länsimaiden pahana klubina, jonka tarkoituksena on ylläpitää lännen valtapoliittisia etuja. Mutta oleellista ei niinkään ollut se, mitä ehdokkaat sanoivat. Järkyttävää oli se, mitä yksikään ehdokas ei muistanut kertoa Natosta.

 Kaikki ehdokkaat taisivat unohtaa, että Nato oli se organisaatio, joka lopulta patosi kommunistisen vallankumouksen Neuvostoliiton miehittämään itäiseen Eurooppaan. Nato oli myös se organisaatio, jonka hermo piti kylmän sodan kuumimpina hetkinä siten, että Eurooppa välttyi kolmannelta isolta sodalta 1900-luvulla. Ja Nato lopulta voitti kylmän sodan ja siten joudutti Neuvostoliiton ja sen satelliittihallitusten sortamien kansojen vapautumista kommunistipuolueiden vallasta. Ja Nato teki tämän kaiken ampumatta laukaustakaan surmaamistarkoituksessa tuliaseilla. 

Kellekään ehdokkaista ei myöskään juolahtanut mieleen, miksi useimmat itäisen Keski-Euroopan valtiot ovat halunneet liittyä Natoon mahdollisimman nopealla aikataululla. Eikä kukaan muistanut kertoa, että kylmän sodan lopusta alkanut viime vuosisadan Euroopan suurin poliittinen murros onnistuttiin toteuttamaan poikkeuksellisen rauhallisesti Naton sateenvarjon alla. Entisen Jugoslavian alueen kansojen vapautumisen kasvukipujen hoidossakin Nato oli ratkaisevassa roolissa, minkä Haavisto siis sentään muisti.

Ymmärrän kyllä, että ehdokkaat eivät ole ammattilaisia poliittisessa historiassa. Tai Väyrynenhän kyllä on, mutta hänen historiantutkimuksensa ei ulotu Paavo Väyrysen poliittista historiaa kauemmaksi. Mutta kyllä ulkopolitiikan tulevan johtajan täytyy nähdä metsä puilta myös Nato-asioissa.

Natolla on kiistattomat ansionsa, mutta sillä on tietysti myös heikkoutensa. Yksi suurimmista Naton vahvuuksista on Yhdysvaltain suuri sitoutuminen Eurooppaan. Saman asian voi tietysti nähdä myös sen heikkoutena ja jopa vaarana. Ja Natolla on viimeaikaisessa ansioluettelossaan myös epäonnistumisia. Mutta kyllä Natosta pitäisi voida ensin keskustella rehellisesti ja kolikon molempia puolia katsellen. Sitten on aivan toinen asia, pitäisikö Suomen olla enemmän vai vähemmän yhteistoiminnassa Naton kanssa. Mutta eihän tähän kysymykseen voi edes muodostaa kantaa, jos ei kykene hahmottamaan Naton roolia viime vuosikymmeninä.

Jos Nato on niin kuuma peruna, että siitä keskustelu sulkee suun, ei ehdokas ole hakemassa oikeaa virkaa. Kyllä Suomen tasavallan ulkopolitiikan johtajaksi haluavan on kyettävä ilmaisemaan ammattimainen käsityksensä Euroopan suurimmasta turvallisuusorganisaatiosta ja transatlanttisen yhteistyön yhdestä kulmakivestä äänestäjäkunnan edessä myös suorassa lähetyksessä. Petyin tältä osin kyllä pahasti kaikkiin ehdokkaisiin MTV3:n ensimmäisessä tentissä.

Arvojohtajan aivopieruko?

Antirasistinen arvojohtaja

YLE osaa kertoa uutisessaan illalla 4.1.2.2011 seuraavaa: "Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää Suomessa lisääntynyttä rasistista puhetta yleismaailmallisena, globalisaation nurjana puolena. TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa Halonen sanoi, että suvaitsemattomuus kasvaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta, jota rasismi ei ratkaise. Jos suvaitsematonta kieltä käytetään yhä enemmän, se vahvistuu ja johtaa suvaitsemattomaan käytökseen. Tämä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan tätä on Ranskassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa, Halonen luetteli. Presidentti vetosi mielipidevaikuttajiin, kuten toimittajiin, poliitikkoihin, pappeihin ja opettajiin, koska heillä on tavallista enemmän sananvaltaa ja siksi myös vastuuta. Tässä jokaisen pitää omalta osaltaan kantaa vastuu, sitä ei voi delegoida toiselle vaikkapa äänestämällä, presidentti sanoi. "

Hyvä on. Otan arvojohtajan haasteen vastaan. Tarkastellaanpa Halosen lausuntoa avainsana kerrallaan.

1. Epäoikeudenmukaisuus 

Suvaitsemattomuus voi hyvin kasvaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Ymmärrän hyvin, että kantasuomalaista työtöntä tai muuta ongelmiin joutunutta saattaa ihmetyttää se, että Finnair tuo valtion kustannuksella afrikkalaisia lapsisotilaita/lukutaidottomia/moniosaajia Helsinki-Vantaalle, josta nämä sitten siirretään täysihoitoon vuodeksi tai kahdeksi, minkä jälkeen heitä hyysätään erilaisilla kursseilla ja jalkapalloharjoituksissa paremmin kuin kotimaisia vähäosaisia. Tarvittaessa myöhemmillä lennoilla tuodaan vaimot (tarkoituksella monikossa), muut sukulaiset ja palvelijat tukemaan maahanmuuttajan karua arkea Varissuolla tai Jakomäessä. Tämä ilmiö voi tietysti aiheuttaa kantasuomalaisessa kateutta ja eriarvoisuuden tunnetta, jotka voivat kumuloitua epäoikeudenmukaisuuden kokemiseksi. Hyväksyn siis arvojohtaja Halosen analyysin ensimmäisen osan hyvänä hypoteesina.

Haloselta valitettavasti jäi kertomatta, että poliittinen eliittimme on maahanmuuttopolitiikallaan tuottanut useita tuhansia ihmisiä Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen. Kyse ei ole siis vahingosta vaan tarkoituksellisesta toiminnasta, jossa kielitaidoton ja osaamaton maahanmuuttaja asetetaan erityisasemaan verrattuna syntymäoikeutena suomalaisuuden saaneeseen.

Tämä maahanmuuttopolitiikasta juontuva tarkoituksellisuus varmasti ihmetyttää kantasuomalaista huono-osaista, joka on globalisaatiosta huolimatta naivisti kuvitellut Suomen valtion pitävän ensisijaisesti suomalaisten puolta. Hän ei ole tajunnut, että arvojohtajan johdolla Suomi on jo siirtynyt pelastamaan maailmaa.

2. Suvaitsemattomuus

Johtaako epäoikeudenmukaisuuden tunne suvaitsemattomuuteen, on toinen kysymys. Rationaalinen ihminen ei ryhtyisi suvaitsemattomaksi vain sen vuoksi, että toinen huono-osainen on kohdannut paremman kohtalon. Näin ei tapahtuisi ainakaan, jos tämä ihminen voisi ajatella itsensä joskus onnekkaamman veljensä tai sisarensa paikalle.

Valitettavasti tällä suomalaisella pitkäaikaistyöttömällä tai työrajoitteisella ei ole näköpiirissä vastaavaa täyshoitopalvelua. Kantasuomalaisena hän ei edes saa erityistukia, joita maksetaan etnisten erityispiirteiden ylläpidon mahdollistamiseksi yhtäkkiä monikulttuurillistuneessa Suomessa. Hänellä ei ole mahdollisuuksia edes valtion keskitalvella kustantamalle lämpimään Afrikkaan tehtävälle perheentapaamismatkalle, sillä hän ei ole "paennut" matkakohteena olevasta vaarallisesta paikasta, jossa olisi sukulaisia.

Mutta ei tämäkään vielä suvaitsemattomuutta suomalaisessa nosta afrikkalaista veljeä kohtaan, vaikka epäoikeudenmukaisuuden tunne kyllä kasvaa ihan perusteltavastikin. Suvaitsemattomuus ehkä kasvavasti kohdistuu siihen poliittiseen eliittiin ja maahanmuuttopolitiikkaan, jota kantasuomalainen epäilee itsensä syrjinnästä ja kansalaistensa etujen unohtamisesta. Mahtoiko arvojohtaja Halonen tarkoittaa tätä suvaitsemattomuudella? Viime toukokuussa tuosta suvaitsemattomuudesta osa kyllä purkautui vaaleissa äänivyörynä puolueelle, joka ei ole ollut muotoilemassa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa.

On selvää, että osa kantasuomalaisista suvaitsee monikulttuurista käytöstä valitettavan huonosti. Jotkut eivät ymmärrä, että yleinen kirjasto voisi toimia samalla moskeijana, rautatieasema olohuoneena ja uimahallin lastenallas itsetyydytyssoppena. Itä-helsinkiläisissä tuntuu olevan erityistä suvaitsemattomuutta, kun he eivät voi tinkiä uimahallivuoroistaan siveyttään ja puhtauttaan ylläpitävien afrikkalaisrouvien uimavuorojen hyväksi. Pitäisihän sitä ymmärtää ja suvaita, että oikeauskoiset eivät voi kylpeä vääräuskoisten suomalaisten kanssa.

Kantasuomalaista roistoakin harmittaa epätasa-arvoisuus. Kun hän käy puukon avulla lainaamassa rahaa lähimmästä Siwasta, on poliisi yleensä vihjeen saatuaan odottamassa ryöstäjää jo kotiovella. Kun maahanmuuttajakollega kääntää vanhuksen käsilaukun ja saaliin kunniaksi vielä parittelee puistossa tapaamansa puolustuskyvyttömän blondin kanssa, poliisi ei uskalla kertoa edes ryöstäjäraiskaajan tuntomerkkejä.

Kun toimeentulotuen maksupäivänä on kantasuomalainen saanut hankittua kuukauden ainoan kossupullon, voi kaiken tämän jälkeen kielenkäyttö vilkastua niin paljon, että tulee sanottua pari harkitsematonta sanaa vieraan näköisestä lähimmäisestä. Mutta onko se suvaitsemattomuutta? Vai onko kyse yli- tai alikierroksilla tapahtuvasta vahingosta, jäi Haloselta pohtimatta. Onneksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajat ovat hoitamassa näitä akuutteja ongelmia, joskaan ongelmien syihin he eivät kajoa.

3. Rasismi

Seuraavaksi Halonen siirtyy ratkaisuihin todeten, että rasismi ei ratkaise näitä ongelmia. Jälleen arvojohtajalta  loistava lausahdus, johon voi vain yhtyä. No ei varmasti ratkaise. Rasismi ja syrjintä yleensäkin vain lisäävät ongelmia.

Arvojohtaja Halonen ei ehkä ole lukenut poliisin viimeistä selvitystä viharikosepäilyistä vuodelta 2010? Se kertoo, että viharikosepäilyjen määrä on vähentynyt verrattuna aiempiin vuosiin. Ehkä joku on supattanut Haloselle rasismin lisääntyneen jytkyn seurauksena? Ehkä Halonen on seurannut punavihreitä tiedotusvälineitä, jotka ovat perustelematta todellakin väittäneet rasismin lisääntyneen Suomessa?

Vai onko Halonen saanut käsiinsä ulkomaisia tutkimuksia, jotka kertovat Englannin, Hollannin, Ruotsin, Ranskan ja Yhdysvaltain kasvavasta siirtolaisrikollisuudesta, jonka osana myös rasistinen rikollisuus näiden siirtolaisten tekemänä on kasvussa?

Ehkä Halonen halusi kiinnittää huomiota tähän mediaa paljon puhuttaneeseen asiaan, joka on vielä vähäinen ongelma Suomessa mutta isohko probleema vanhempien siirtolaisyhteisöjen keskuudessa?

Lopuksi


Näitä arvojohtajan ulostuloja on kyllä kaivattu viimeisen 12 vuoden aikana. Eiväthän ne nyt täysin ole jääneet tulematta, mutta harvakseltaan niitä on ollut ja silloinkin usein sivuasioista.

Täytyy toivoa, että toimittajat, poliitikot, papit ja opettajat nyt tarttuvat Halosen haasteeseen. He varmaan kertovat yleisölleen, että nykyinen turvapaikkaturismia suosiva maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta hylätyiksi itsensä kokevissa suomalaisissa. Ehkä rohkeimmat heistä saavat sanotuksi, että tällaista politiikkaa ei pidä suvaita vaikka äänestäisi Kokoomusta, Keskustaa tai SDP:ä.

Pelkään kuitenkin, että suurin osa arvojohtajan opetuslapsista vain lällättää lähes olemattomasta rasismista. Mutta sehän lopulta lisäisi suvaitsemattomuutta surkeaa ja suomalaisia syrjivää maahanmuuttopolitiikkaamme kohtaan, sillä köyhäkään kansa ei ole tyhmää! Ehkä Halonen olikin ovelampi antirasisti kuin luulinkaan?