Miten valevirkamiehistä ja valetoimittajista pääsisi eroon?

Erehdyin pitkästä aikaa Iltalehden nettisivuille. En tee samaa virhettä lähiaikoina uudelleen, sillä jälleen kerran poistuin vihaisena ja journalistisesti loukkaantuneena sivustolta. Kyse oli tästä jutusta, jossa Iltalehden Nina Leinonen oli jutustellut Valviran viestintäpäällikön Tarja Tammisen kanssa.

Nina oli saanut esimieheltään tehtäväksi etsiä syyllisiä siihen, että suomalaisia sairaita hoidetaan ns. valelääkäreiden voimin. Nina oli hoitanut homman varmaankin 10 minuutin puhelinsoitolla Tarjalle, ja sitten viiden minuutin tekstin tuottamisella. Loput Iltalehden jutusta hoidettiin toimituksen avustajien voimin, kun yhdisteltiin Tarjan lähettämiä kuvia tekstiin ja korjattiin Ninan kirjoitusvirheet.

Nina siis kysyi esimiehensä vaatimuksesta, kuka Valvirassa vastaa lääkärien ammattiluvista, ja kuka vastaa lääkärien huonon ammatinharjoittamisen huonoista tuloksista tehtyjen kantelujen käsittelystä ja niiden seurauksena mahdollisesti tehtävistä ammattilupien peruuttamisesta. No toimittaja Nina ei kyennyt selvittämään lukijalle edes em. eroa lupaviranomaisten toiminnassa, vaikka hän saikin parin Valviran osaston johtajien nimet ja jopa joidenkin kuvat lehteensä.

Miksei Nina kysynyt, kuka oli käsitellyt jo paljastuneiden valelääkärien ammattiluvat. Nina unohti myös kysyä, kuka oli jättänyt tutkimatta valelääkäreistä tehtyjen kantelut ja selvityspyynnöt. Järkyttävin asia kuitenkin oli, kun toimittaja Nina Leinonen kirjoitti kritiikittä lehteen propagandisti Tarja Tammisen parahduksen: ”Todistuksia on 70 maasta. Millä ihmeellä voimme tietää, mikä niistä on aito ja mikä ei?” Miksei Nina kysynyt jotain seuraavanlaista: ”Mutta eikös Valviran tehtävänä ole selvittää tutkintotodistusten aitous? Eikö juuri teidän pitäisi tietää? Voitteko te muka myöntää ammattilupia tietämättä hakijan todistusten aitoutta?” Ninalta jäi siis kysymättä ne kysymykset, jotka toimittajan peruskoulutuksella pitäisi aloittelijankin osata tehdä.

Tarja Tammiselle tässä yhteydessä terveiset Mäkisen blogista: ”Ammattilupaa ei pidä myöntää, jos hakijalla ei ole osoittaa aitoa ja alkuperämaan vahvistamaa todistusta tutkinnoistaan.”  Valviralla muuten ei edes ole oikeutta myöntää lupaa ilman täyttä varmuutta todistuksen aitoudesta. Että mitä ihmettä teette? Hankkikaa tieto aitoudesta, perkele. Valviran johtajaa kehottaisin tässä yhteydessä vaihtamaan propagandistiaan, joka puhui itsensä pussiin jopa Iltasanomien toimittaja-alokkaalle.

Mutta vakavampaa on se, että toimittaja Ninalla ei näytä olevan aavistustakaan valtionhallinnon sisäisestä valvonnasta ja tarkastustoiminnasta. Jokaisella virastolla johdolla nimittäin on säädöksiin perustuvana virkavelvollisuutena valvoa alaistensa yksiköiden toimintaa. Sama koskee myös sosiaali- ja terveysministeriötä, jonka ylimmän johdon tehtäviin kuuluu valvoa hallinnonalansa virastojen toiminnan lain- ja asianmukaisuutta. STM:n kansliapäällikön alaisena muuten toimii sisäisen tarkastuksen yksikkö? Onkohan kansliapäällikkö ja ehtinyt kiireiltään hoitaa tarkastustehtäviään? Valviran osalta keskeisiä valvontakysymyksiä valelääkäriasiassa olisivat olleet mm. seuraavat: Ovatko ammatinharjoittajien luvat kunnossa? Miten todistusten asianmukaisuus varmistetaan? Toimiiko jossain lääkäri, jonka ammattitaitoa epäillään? Miten huolehditaan, että Valviran valvonta- ja lupaosastot selviytyvät tehtävistään? STM:llä olisi ollut syytä tarkastaa Valviraa enemmänkin, sillä virasto on kokenut lähivuosina melkoisia organisaatiouudistuksia, sen johto on vaihtunut, ja eduskunnan alainen Valtiontalouden tarkastusvirasto on omissa tarkastuksissaan havainnut Valviran toiminnassa outoja piirteitä. Sen hankinnoissa mm. on ollut outoja piirteitä, minkä olisi pitänyt herättää STM:n johdossa epäilyksiä Valviran sisäisen valvonnan tasosta.

Toivottavasti ministeri Guzenina-Richardsonin (SDP) asettama ja Jacob Södermanin johtama työryhmä penkoo myös tämän sisäisen tarkastuksen ja valvonnan aspektit STM:n johtoon asti. Virkamiesuskottavuuden palauttamiseksi toivoisin, että joku virkamiestaso ryhtyisi kantamaan vastuuta siitä, että Valvira antaa ammattilupia tekaistuilla todistuksilla eikä vastaa selvityspyyntöihin. Tämä saattaa edellyttää potkuja jollekulle Valviran tai STM:n johdossa.

Mutta hälytys on nyt annettu myös ministeri Guzenina-Richardsonille. Jos vuoden kuluttua vielä paljastuu uusia tai vanhoja valelääkäreitä, Maria Guzenina-Richardson voi palata takaisin Espoon kunnallispolitiikkaan.

Iltalehden kehnoa toimittajaa minä oikeastaan vain säälin. Hänelle en kehtaa ehdottaa muuta kuin rajua koulutusta toimittajan ammatin perusasioissa. Kuluttajan todellinen mahdollisuus on kuitenkin välttää journalistisesti kehnojen julkaisujen ostamista. Ja vastaavasti äänestäjä voi jättää äänestämättä ministeri G-R:a ja ehkä myös hänen kokoomuslaista edeltäjäänsä, joka ilmiselvästi ei saanut alaistaan Valviraa hoitamaan tehtäviään asianmukaisesti.

Sirkka-Liisa Kivelä saattaa olla moraalisesti oikeassa tässä Iltalehden jutussa. Tosin epäilen tämänkin jutun journalistista tasoa ja totuudenmukaisuutta!