maanantai 5. joulukuuta 2011

Arvojohtajan aivopieruko?


Antirasistinen arvojohtaja
YLE osaa kertoa uutisessaan illalla 4.1.2.2011 seuraavaa: "Tasavallan presidentti Tarja Halonen pitää Suomessa lisääntynyttä rasistista puhetta yleismaailmallisena, globalisaation nurjana puolena. TV1:n Arto Nyberg -ohjelmassa Halonen sanoi, että suvaitsemattomuus kasvaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta, jota rasismi ei ratkaise. Jos suvaitsematonta kieltä käytetään yhä enemmän, se vahvistuu ja johtaa suvaitsemattomaan käytökseen. Tämä ei ole vain suomalainen ilmiö, vaan tätä on Ranskassa, Hollannissa, Yhdysvalloissa, Halonen luetteli. Presidentti vetosi mielipidevaikuttajiin, kuten toimittajiin, poliitikkoihin, pappeihin ja opettajiin, koska heillä on tavallista enemmän sananvaltaa ja siksi myös vastuuta. Tässä jokaisen pitää omalta osaltaan kantaa vastuu, sitä ei voi delegoida toiselle vaikkapa äänestämällä, presidentti sanoi. "

Hyvä on. Otan arvojohtajan haasteen vastaan. Tarkastellaanpa Halosen lausuntoa avainsana kerrallaan.

1. Epäoikeudenmukaisuus 

Suvaitsemattomuus voi hyvin kasvaa epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Ymmärrän hyvin, että kantasuomalaista työtöntä tai muuta ongelmiin joutunutta saattaa ihmetyttää se, että Finnair tuo valtion kustannuksella afrikkalaisia lapsisotilaita/lukutaidottomia/moniosaajia Helsinki-Vantaalle, josta nämä sitten siirretään täysihoitoon vuodeksi tai kahdeksi, minkä jälkeen heitä hyysätään erilaisilla kursseilla ja jalkapalloharjoituksissa paremmin kuin kotimaisia vähäosaisia. Tarvittaessa myöhemmillä lennoilla tuodaan vaimot (tarkoituksella monikossa), muut sukulaiset ja palvelijat tukemaan maahanmuuttajan karua arkea Varissuolla tai Jakomäessä. Tämä ilmiö voi tietysti aiheuttaa kantasuomalaisessa kateutta ja eriarvoisuuden tunnetta, jotka voivat kumuloitua epäoikeudenmukaisuuden kokemiseksi. Hyväksyn siis arvojohtaja Halosen analyysin ensimmäisen osan hyvänä hypoteesina.

Haloselta valitettavasti jäi kertomatta, että poliittinen eliittimme on maahanmuuttopolitiikallaan tuottanut useita tuhansia ihmisiä Lähi-idästä ja Afrikasta Suomeen. Kyse ei ole siis vahingosta vaan tarkoituksellisesta toiminnasta, jossa kielitaidoton ja osaamaton maahanmuuttaja asetetaan erityisasemaan verrattuna syntymäoikeutena suomalaisuuden saaneeseen.

Tämä maahanmuuttopolitiikasta juontuva tarkoituksellisuus varmasti ihmetyttää kantasuomalaista huono-osaista, joka on globalisaatiosta huolimatta naivisti kuvitellut Suomen valtion pitävän ensisijaisesti suomalaisten puolta. Hän ei ole tajunnut, että arvojohtajan johdolla Suomi on jo siirtynyt pelastamaan maailmaa.

2. Suvaitsemattomuus

Johtaako epäoikeudenmukaisuuden tunne suvaitsemattomuuteen, on toinen kysymys. Rationaalinen ihminen ei ryhtyisi suvaitsemattomaksi vain sen vuoksi, että toinen huono-osainen on kohdannut paremman kohtalon. Näin ei tapahtuisi ainakaan, jos tämä ihminen voisi ajatella itsensä joskus onnekkaamman veljensä tai sisarensa paikalle.

Valitettavasti tällä suomalaisella pitkäaikaistyöttömällä tai työrajoitteisella ei ole näköpiirissä vastaavaa täyshoitopalvelua. Kantasuomalaisena hän ei edes saa erityistukia, joita maksetaan etnisten erityispiirteiden ylläpidon mahdollistamiseksi yhtäkkiä monikulttuurillistuneessa Suomessa. Hänellä ei ole mahdollisuuksia edes valtion keskitalvella kustantamalle lämpimään Afrikkaan tehtävälle perheentapaamismatkalle, sillä hän ei ole "paennut" matkakohteena olevasta vaarallisesta paikasta, jossa olisi sukulaisia.

Mutta ei tämäkään vielä suvaitsemattomuutta suomalaisessa nosta afrikkalaista veljeä kohtaan, vaikka epäoikeudenmukaisuuden tunne kyllä kasvaa ihan perusteltavastikin. Suvaitsemattomuus ehkä kasvavasti kohdistuu siihen poliittiseen eliittiin ja maahanmuuttopolitiikkaan, jota kantasuomalainen epäilee itsensä syrjinnästä ja kansalaistensa etujen unohtamisesta. Mahtoiko arvojohtaja Halonen tarkoittaa tätä suvaitsemattomuudella? Viime toukokuussa tuosta suvaitsemattomuudesta osa kyllä purkautui vaaleissa äänivyörynä puolueelle, joka ei ole ollut muotoilemassa nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa.

On selvää, että osa kantasuomalaisista suvaitsee monikulttuurista käytöstä valitettavan huonosti. Jotkut eivät ymmärrä, että yleinen kirjasto voisi toimia samalla moskeijana, rautatieasema olohuoneena ja uimahallin lastenallas itsetyydytyssoppena. Itä-helsinkiläisissä tuntuu olevan erityistä suvaitsemattomuutta, kun he eivät voi tinkiä uimahallivuoroistaan siveyttään ja puhtauttaan ylläpitävien afrikkalaisrouvien uimavuorojen hyväksi. Pitäisihän sitä ymmärtää ja suvaita, että oikeauskoiset eivät voi kylpeä vääräuskoisten suomalaisten kanssa.

Kantasuomalaista roistoakin harmittaa epätasa-arvoisuus. Kun hän käy puukon avulla lainaamassa rahaa lähimmästä Siwasta, on poliisi yleensä vihjeen saatuaan odottamassa ryöstäjää jo kotiovella. Kun maahanmuuttajakollega kääntää vanhuksen käsilaukun ja saaliin kunniaksi vielä parittelee puistossa tapaamansa puolustuskyvyttömän blondin kanssa, poliisi ei uskalla kertoa edes ryöstäjäraiskaajan tuntomerkkejä.

Kun toimeentulotuen maksupäivänä on kantasuomalainen saanut hankittua kuukauden ainoan kossupullon, voi kaiken tämän jälkeen kielenkäyttö vilkastua niin paljon, että tulee sanottua pari harkitsematonta sanaa vieraan näköisestä lähimmäisestä. Mutta onko se suvaitsemattomuutta? Vai onko kyse yli- tai alikierroksilla tapahtuvasta vahingosta, jäi Haloselta pohtimatta. Onneksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajat ovat hoitamassa näitä akuutteja ongelmia, joskaan ongelmien syihin he eivät kajoa.

3. Rasismi

Seuraavaksi Halonen siirtyy ratkaisuihin todeten, että rasismi ei ratkaise näitä ongelmia. Jälleen arvojohtajalta  loistava lausahdus, johon voi vain yhtyä. No ei varmasti ratkaise. Rasismi ja syrjintä yleensäkin vain lisäävät ongelmia.

Arvojohtaja Halonen ei ehkä ole lukenut poliisin viimeistä selvitystä viharikosepäilyistä vuodelta 2010? Se kertoo, että viharikosepäilyjen määrä on vähentynyt verrattuna aiempiin vuosiin. Ehkä joku on supattanut Haloselle rasismin lisääntyneen jytkyn seurauksena? Ehkä Halonen on seurannut punavihreitä tiedotusvälineitä, jotka ovat perustelematta todellakin väittäneet rasismin lisääntyneen Suomessa?

Vai onko Halonen saanut käsiinsä ulkomaisia tutkimuksia, jotka kertovat Englannin, Hollannin, Ruotsin, Ranskan ja Yhdysvaltain kasvavasta siirtolaisrikollisuudesta, jonka osana myös rasistinen rikollisuus näiden siirtolaisten tekemänä on kasvussa?

Ehkä Halonen halusi kiinnittää huomiota tähän mediaa paljon puhuttaneeseen asiaan, joka on vielä vähäinen ongelma Suomessa mutta isohko probleema vanhempien siirtolaisyhteisöjen keskuudessa?

Lopuksi


Näitä arvojohtajan ulostuloja on kyllä kaivattu viimeisen 12 vuoden aikana. Eiväthän ne nyt täysin ole jääneet tulematta, mutta harvakseltaan niitä on ollut ja silloinkin usein sivuasioista.

Täytyy toivoa, että toimittajat, poliitikot, papit ja opettajat nyt tarttuvat Halosen haasteeseen. He varmaan kertovat yleisölleen, että nykyinen turvapaikkaturismia suosiva maahanmuuttopolitiikka aiheuttaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta hylätyiksi itsensä kokevissa suomalaisissa. Ehkä rohkeimmat heistä saavat sanotuksi, että tällaista politiikkaa ei pidä suvaita vaikka äänestäisi Kokoomusta, Keskustaa tai SDP:ä.

Pelkään kuitenkin, että suurin osa arvojohtajan opetuslapsista vain lällättää lähes olemattomasta rasismista. Mutta sehän lopulta lisäisi suvaitsemattomuutta surkeaa ja suomalaisia syrjivää maahanmuuttopolitiikkaamme kohtaan, sillä köyhäkään kansa ei ole tyhmää! Ehkä Halonen olikin ovelampi antirasisti kuin luulinkaan?


1 kommentti:

  1. Ajankohtaisen Kakkosen Lieksasta kertovassa reportaasissa kerrotaan selkeästi syyt "rasismille" eli epäoikeudenmukaisuuden kokemus.

    Ajankohtainen Kakkonen: Monikulttuurinen Lieksa

    VastaaPoista