maanantai 2. tammikuuta 2012

Vastauksia verhotusta uinnista

Martinlaakson uimahalli
Edellisessä bloggauksessani 28.12.2011 Kun erottavilla verhoilla edistetään kotoutumista? julkaisin muutamia kysymyksiä Vantaan kaupungin projektipäällikölle Martinlaakson uimahallin uusien verhojen taustoista. Kysymykset olivat:

  1. Miksi maahanmuuttajat eivät voi uida verhottomassa uimahallissa muiden kanssa?
  2. Tarvitsevatko kaikki maahanmuuttajat verhosuojauksen uimista varten?
  3. Jos on olemassa jokin maahanmuuttajaryhmä, joka tarvitsee verhot, mikä tekijä tai syy on tuon tarpeen takana?
  4. Paljonko verhot maksoivat?


Projektipäällikkö Auroma jätti niihin vastaamatta, mistä syystä soitin asiasta maanantaina 2.1. iltapäivällä Vantaan liikuntajohtajalle, Veli-Matti Kallislahdelle. Seuraavassa tiivistetty yhteenveto Kallislahden  kanssa käydystä puhelusta.

Liikuntajohtaja Veli-Matti Kallislahti
Kallislahden mukaan eräillä maahanmuuttajaryhmillä on ongelmia opetella tai harrastaa uintia tilassa, johon on ulkopuolinen näköyhteys. Hänen mukaansa mm. jotkut islaminuskoiset ja maahanmuuttajataustaiset vanhemmat ovat kieltäneet lastensa osallistumisen liikuntaopetukseen ja erityisesti uintiin vedoten uskonnollisiin tulkintoihin. Mutta verhotut uintivuorot voivat palvella myös muita ryhmiä, Kallislahti totesi.

Verhotut uimahallivuorot eivät kuitenkaan tule olemaan yksinomaan muslimeille suunnattuja. Myös muut maahanmuuttajat ja myös ei-maahanmuuttajat voivat niihin osallistua. Kallislahden mukaan Martinlaakson uimahallin henkilökunta ei tule valikoimaan tai erottelemaan ko. verhottuihin uintivuoroihin osallistuvia etnisen taustan perusteella.

Kallislahti korosti, että maahanmuuttajien uintirajoitusten poistaminen on vain yksi keino kaupungin ja myös liikuntatoimen pyrkimyksissä lähentää maahanmuuttajataustaisia suomalaisiin kansalaistaitoihin. Uimataito kuuluu näihin asioihin, mutta se ei ole ainoa asia, jota tässä Opetusministeriön tukeman Sporttia kaikille -hankkeen sisällä Vantaalla toteutetaan. Kaupungin tähtäin tässä suhteessa on huomattavasti pidemmällä kuin tämän vuoden uintiopetuksessa. Pyrkimyksenä on - kenties toisessa sukupolvessa - aikaansaada hyväksyntä normaaliin suomalaiseen liikuntakulttuuriin. Lopulta yhteinen liikuntaharrastus johtaa muuhunkin kanssakäymiseen ja parempaan kotoutumiseen, Kallislahti totesi.

Vantaan kouluista ja myös muualta on jo ennen verhojen hankintaa kyselty mahdollisuuksia uintiopetukseen lapsille, joiden vanhemmat ovat kieltäneet osallistumisen normaaleille uintivuoroille. Kallislahden arvion mukaan verhotuille uintivuoroille osallistunee kymmeniä ellei satoja henkilöitä. Hänen mukaansa yhdessä Vantaan järjestökentän kanssa järjestettäviä uimaopetusryhmiä saattaa olla  aluksi vaikkapa kymmenen, joihin osallistujia tulee kuhunkin kymmenen tai enemmän. Asian saaman julkisuudenkin vuoksi näitä maahanmuuttajille ensisijaisesti suunnattuja uintivuoroja suunnitellaan järjestökentän kanssa huolellisesti ennen toteutusvaiheen aloittamista.

Ja niiden verhojen hankinta asennuksineen oli Kallislahden mukaan 5800 euroa ilman arvonlisäveroa.

Sain siis liikuntajohtaja Kallislahdelta vastaukset kysymyksiini - hyvä niin. Blogistin näkökulmasta jäljelle jäi kuitenkin muutama kaivertava ajatus tai epäilys. Ensinnäkin miksi projektipäällikkö Marja Auroma ei pystynyt tai halunnut vastata projektiaan koskeviin kysymyksiin? Mitä niillä verhoilla muuten on merkitystä, jos kaikki pääsevät mukaan ilman etnistä tai uskonnollista valintaa? Kolmas epäilys liittyy siihen, onko näillä uintivuoroilla lopulta integroiva vai segregoiva vaikutus. Paljon riippuu siitä, miten tätä perimmäistä päämäärää harrastuspiirissä painotetaan. Verhottu uinti yksin ei kyllä integroi. Mutta kaikkien etu tietysti olisi, jos Vantaan liikuntatoimi onnistuisi kotouttamistavoitteisessa projektissaan ilman kovaa segregaatiota.






3 kommenttia:

  1. Hyvä että jaksat kysellä. Oikea mediahan ei tälläisten asioiden perään kyselä. Korkeintaa hehkuttaa että lisää tälläistä.

    Jotain rakentamisesta tietävänä kyllä hieman ihmettelen tuota mainittua hintaa. Jos tosiaankin tuo kuvan lasiseinä on tarkoitus peittää, niin mainittu 5800 euroa ei riitä edes minkäänlaisiin kunnollisiin "verhoihin". Saati niiden asennuksiin. Varsinkaan kun kyse on julkisen puolen rakentamisesta, jossa kustannukset rutiininomaisesti karkaavat hieman toisiin sfääreihin kuin yksityispuolella.

    Mutta ehkä Vantaalla kokeillaan ensin jotain halpisratkaisua, ja kun osoittaituu että niiden toimivuus/kestävyys/käytettävyys/hygienisyys/jne ei vastaakkaan suunniteltua/tavoiteltua, niin sitten puolen vuoden päästä homma uusitaan 50 000 eurolla.

    VastaaPoista
  2. Jos annetaan Stefan Lindforsin suunnitella ne uudet verhot, niin saadaan hintaa ylöspäin.

    VastaaPoista
  3. Olis kiva tietää voiko tällaiseen huuhaahan vaikuttaa kuntavaaleissa...eli onko tästä asiasta järjestetty edes äänestystä, vai mentiinkö 'Tämä on loistava idea' mandaatilla. Kuntajytkyä odotellessa...

    VastaaPoista